Motivation and Attitude towards English among Ninth Grade Pupils in Secondary School. A Case Study from Vaasa and Lappajärvi in Finland

Abstract

Pro gradu –tutkielmassani vertailen 9. luokkalaisten oppilaiden motivaatiota ja asenteita englannin kieltä kohtaan Vaasassa ja Lappajärvellä. Vertailu näiden paikkakuntien kohdalla on mielenkiintoinen, sillä Vaasa on kaupunki ja Lappajärvi on pieni maalaiskunta, jolloin arkipäivän kontaktit englannin kieltä puhuviin ihmisiin saattavat olla erilaiset. Aineisto on kerätty kyselymenetelmällä. Kysely (liite 1) oli kolmiosainen ja sisälsi myös tehtävän, jonka tarkoituksena oli mitata oppilaan taitotasoa. Kyselyyn vastasi yhteensä 64 oppilasta, joista 40 oli Vaasasta ja 24 Lappajärveltä. Vaasan oppilaista 19 oli kielikylpyoppilaita, jotka aloittivat englanninkielen opiskelun jo ensimmäiseltä luokalta.

Tutkimukseni pohjautuu motivaation ja asenteen ilmenemistapojen vertailuun kyselyn vastauksista. Määrittelin motivaation tutkijoiden Ruohotie, Salmela-Aro et al., Laine ja Baker mukaan, jolloin motivaation keskeisimmäksi tekijäksi muodostuu usko omaan suoritukseen yleisesti keskeisimpänä pidetyn sosiaalisen tunnustuksen sijaan. Aineiston tulkintaan sovelsin myös Garderin Sosio-kasvatuksellista mallia, jonka mukaan oppimiskokemusta voidaan tutkia viidestä näkökulmasta: 1) yksilön saavutukset tietyssä ajassa, 2) motivaation ja asenteen vaikutus saavutettuun tasoon, 3) ympäristön vaikutus yksilöön, 4) oppimistapahtuma sekä 5) tulokset.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että motivaatio ja asenne englannin kielen oppimisen yhteydessä ovat erilaiset eri ryhmissä. Englantia pidettiin yleisesti kielenä, ”jota kaikki ymmärtävät”. Opiskelu ja vapaa-aika erottuivat toisistaan enemmän Lappajärvellä, jossa englantia käytettiin koulun ulkopuolella vähemmän kuin Vaasassa. Motivaatio oli hyvin samanlainen molempien paikkakuntien oppilaiden keskuudessa, joskin motivaatio oli Lappajärvellä hieman alhaisempi kuin Vaasassa. Tuloksista nousi esiin myös sukupuolittainen jakauma, sillä tytöillä oli kaikissa tutkimusosioissa positiivisempi asenne englannin kielen opiskelua kohtaan kuin pojilla. Tulosten perusteella näyttääkin siltä, että yksilölliset erot ja luonteenpiirteet vaikuttavat enemmän kuin maantieteellinen sijainti ja sen aiheuttamat erot kielikontakteissa.