Kysymysten institutionaaliset tehtävät pianotunnin evaluointijaksoissa. Tutkimus opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksesta

Abstract

Tutkimus käsittelee kysymyksiä, joita pianonsoiton opettaja ja hänen oppilaansa esittävät toisilleen pianotunnin evaluointijaksoissa. Evaluointijaksot seuraavat pianotunnilla aina kappaleen soittamista, ja niitä on kahdenlaisia: välievaluointeja ja loppuevaluointeja. Välievaluoinnin jälkeen kappale soitetaan uudelleen, kun taas loppuevaluoinnin jälkeen siirrytään eri kappaleeseen tai pianotunnin lopetukseen. Evaluointien aikana opettaja pääasiassa arvioi oppilaan soittoa ja antaa arvion perusteella ohjeita soiton kehittämiseksi. Aineistona tutkimuksessa on kahden videoidun ja litteroidun pianotunnin evaluointijaksot.

Opettajan ja oppilaan välisellä vuorovaikutuksella on suuri vaikutus oppilaan soittomotivaatioon, ja kysymykset ovatkin tärkeässä roolissa oppilaan osallistumisen aktiivisuutta tuettaessa ja arvioitaessa. Teoriataustana toimivan keskustelunanalyysin periaatteiden mukaan kysymys aiheuttaa odotuksen vastauksesta, joten kysymyksen esittäjä voi jossain määrin ohjailla vastaajaa. Pianotunnin keskustelut määritellään institutionaaliseksi vuorovaikutukseksi, sillä soitonopettajalla on pianotunnilla ammattilaisen ja asiantuntijan rooli. Pianotunnin agendaan kuuluvat myös selkeät päämäärät, joita säätelee opetussuunnitelma.

Opettaja esittää evaluointijaksojen kysymyksistä selvästi suurimman osan. Kysymysten tärkeimpiä institutionaalisia tehtäviä ovat tiedon hankkiminen oppilaasta, yhteisen tiedon nostaminen keskusteluun sekä oppilaan ajattelun houkutteleminen. Opettajan kysymyksistä näkyy myös opettajan rooli tilanteen ammattilaisena sekä pyrkimys solidaarisuuteen ja oppilaan itsenäiseksi kasvattamiseen. Oppilaan kysymykset ovat harvinaisia, ja niiden institutionaaliset tehtävät liittyvät lähinnä tiedonhankintaan. Ne korostavat opettajan asiantuntijaroolia, mutta toisinaan oppilas myös rakentaa niiden avulla omaa rooliaan tietävänä osapuolena.