Esimies henkilöstön suorituskyvyn johtajana rakennustyömaakontekstissa

Abstract

Suorituskyvyn johtamisella tavoitellaan suorituskyvyn parantamista joko organisaatio- tai työntekijätasolla. Organisaation tehokkuutta on mahdollista kasvattaa kehittämällä siellä työskentelevien ihmisten voimavaroja ja motivoimalla heitä kohti parempaa suoritusta. Rakennusprojekteille on tyypillistä tavoitteellisuus toiminnallisella ja taloudellisella tasolla. Työmaan toimintaa kuvaa keskittyminen kulloinkin suoritettavaan tehtävään, jolloin ihmiskeskeinen johtaminen voi jäädä vähemmälle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälainen rooli rakennustyömaalla toimivilla esimiehillä on henkilöstön suorituskyvyn johtamisen prosessissa ja millä keinoin tätä roolia toteutetaan.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu motivaatio- ja johtamisteorioille. Taustalla on malli, jonka mukaan henkilön suorituskykyyn vaikuttavat motivaatio, kyvyt ja esimiehen luomat toimintamahdollisuudet. Empiirisen osan aineisto on kerätty haastattelemalla rakennustyömaalla toimivia esimiehiä. Haastateltavat työskentelivät suuren rakennusliikkeen pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla projekteilla. Tutkimuskohteena oli yksi rakennusliike.

Tutkimuksen tulokset kertovat, että esimiehet kokevat roolinsa tärkeänä henkilöstön suorituksen onnistumisen kannalta. Johtaminen on tehtäväkeskeistä ja painottuu projektin resurssoinnista ja yleisistä toimintaedellytyksistä huolehtimiseen. Ihmiskeskeinen johtajuus ilmenee hyvän tiimihengen, avoimen kommunikaation ja luottamuksen korostamisena. Suorituskyvyn johtaminen toteutuu tarjoamalla kehittymismahdollisuuksia haastavien tehtävien muodossa sekä luomalla onnistumisen edellytyksiä tarjoamalla tukea ja huolehtimalla oikeanlaisesta roolituksesta.

Tulosten mukaan motivaatioprosessin valenssit eli toiminnasta saatavat palkkiot painottuivat urapalkkioihin ja rahaan. Esimiehet itse kokivat motivaatiokeinonsa olevan vähäiset. Suorituskyvyn johtamisen elementit vaikuttivat olevan kunnossa haastateltujen esimiesten osalta, mutta heidän kertomustensa perusteella myös toisenlaista toimintaa esiintyy. Esimiehestä riippuen asenne esimerkiksi tehtävien ja vastuun antamisen voi vaihdella, mikä voi asettaa henkilöstön erilaiseen asemaan työssä kehittymisen kannalta.