Eettisen johtamisen dilemma. Eettisen johtamisen haasteita sosiaalialalla

Abstract

Sosiaali- ja terveysala elää jatkuvassa muutoksessa. Taloudellisuuden, tehokkuuden sekä tuloksellisuuden merkitys kasvaa ja ne määrittävät organisaatioiden toimintaa, osana eettistä johtamista. Rinnalle ovat nousseet eettiset kysymykset ja niiden pohdinta. Organisaatioilta ja lähijohtajilta vaaditaan kykyä nähdä laajoja kokonaisuuksia, joissa myös inhimillisyyden merkitys kasvaa. Tutkimusaiheeksi valikoitui eettinen johtaminen ja siihen liittyvät dilemmat. Tutkimuksen tavoitteena on syventää tietoa eettisestä johtamisesta. Selvittää mitä haasteita sosiaaliala tuo lähijohtamiselle sekä mitä eettisiä ristiriitoja aiheuttavia tekijöitä ilmenee lähijohtamisen näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla, puolistrukturoidulla lomakkeella, kahtatoista sosiaalialan lähijohtajaa. Teemahaastattelun runko muodostettiin tutkimuskysymysten sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta; mitä on eettinen johtaminen, mitä haasteita sosiaaliala tuo eettiselle johtamiselle, sekä mitä eettisiä ristiriitoja aiheuttavia tekijöitä ilmenee lähijohtamisen näkökulmasta. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysitapaa.

Tutkimuksen perusteella organisaation strategia ja arvot ohjasivat eettistä johtamista. Lähijohtamisen tehtävänä oli viedä ne työyhteisöön, näkyväksi toiminnaksi. Johtamiseen vaikuttivat myös lähijohtajan omat arvot sekä ammattieettiset periaatteet. Eettisen lähijohtamisen voitiin nähdä muuttuneen yhä vaativammaksi ja pirstaleisemmaksi. Lainsäädäntö määritteli sosiaalialaa tarkasti ja toi osaltaan haastetta lähijohtamiselle. Muita esille nousseita asioita olivat työvoiman saatavuus, palveluihin ja asiakkuuksiin sekä henkilöstöhallintoon liittyvät haasteet. Eettisen johtamisen ristiriidat nähtiin liittyväksi oman työn hallintaan, henkilöstön välisiin suhteisiin sekä arvoristiriitoihin.