Virkamiehen esteellisyys : Katsaus hallintolain mukaiseen yleislausekejääviin

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella virkamiehen esteellisyyttä hallintolain (434/2003) 28 §:n 1 momentin 7 kohdan, niin sanotun yleislausekejäävin näkökulmasta. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan eli yleislausekkeen mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Tutkielmassa pyritään tarkastelemaan, milloin virkamies voidaan katsoa esteelliseksi ihmissuhteisiin liittyvissä tilanteissa yleislausekejäävin perusteella. Tarkastelun keskiössä on siis virkamiehen sekä asianosaisen välinen suhde. Lisäksi työssä on pohdittu yleislausekkeen merkitystä objektiviteettiperiaatteen toteutumisen varmistamisessa. Tutkielma keskittyy hallintolain mukaiseen esteellisyyteen eikä käsittele esteellisyydestä mahdollisesti seuraavia menettelyvirheitä tai oikeusturva- ja valitusmenettelykysymyksiä. Muita esteellisyysperusteita tarkastellaan vain siltä osin kuin se on tarpeen yleislausekejäävin ymmärtämiseksi.

Hallinnon puolueettomuus ja objektiivisuus kytkeytyvät vahvasti Suomen perustuslain (731/1999) 21 §:ssä turvattuihin oikeusturvaan ja hyvään hallintoon, joiden menettelylliset keinot ja laadulliset vaatimukset on säädetty tarkemmin hallintolaissa. Puolueettomuus ja objektiivisuus kytkeytyvät myös EU-oikeuteen sekä ihmisoikeussopimuksiin. Hallintolain 6 § ilmentää muun muassa objektiviteettiperiaatetta edellyttäen viranomaisen toiminnan puolueettomuutta, mikä on keskeinen hyvän hallinnon oikeusperiaate. Objektiviteettiperiaatetta konkretisoivat muun muassa hallintolain esteellisyyssäännökset. Yleislausekkeen rooli muiden esteellisyyssäännösten täydentäjänä on merkittävä objektiviteettiperiaatteen toteutumisen varmistamisessa, sillä se turvaa hallinnon objektiivisuutta tilanteissa, joita ei ole ennakoitu lainsäädännössä.

Tutkielma nostaa esiin, että yleislausekkeen mukaisiksi tilanteiksi virkamiehen ja asianosaisen välillä, jotka yleislausekejäävin mukaisesti voivat vaarantaa virkamiehen puolueettomuuden ovat julkinen vihamies tai kiista, ystävyyssuhteet sekä ystävyyssuhteen kaltaiset suhteet, kuten hyvä työtoveruus, esimies-alainen suhde ja yhteistyökumppanuus sekä yhtiökumppanuus. Myös suhteet asianosaisen ja virkamiehen välillä, jotka liittyvät muihin säädettyihin esteellisyysperusteisiin, mutta eivät kuitenkaan kuulu niiden soveltamisalaan voivat luoda muun erityisen syyn puolueettomuuden vaarantumiselle. Tutkielmassa kuitenkin todetaan, että yleislausekkeen soveltaminen on tapauskohtaista arviointia. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota ratkaistavan asian laatuun ja tilanteen samanasteisuuteen muiden säädettyjen esteellisyysperusteiden kanssa. Suhteen laadulla sekä sen ulospäin ilmenevillä piirteillä on myös merkittävä vaikutus arviointiin. Tilannetta tulee siten tarkastella subjektiivisesti kiinnittäen huomiota suhteen vaikutukseen virkamiehen puolueettomuuteen. Tilannetta tulee tarkastella myös objektiivisesti, punniten suhteen ulkopuolisille havaittavissa olevia piirteitä sekä niiden vaikutusta puolueettomuuden vaarantumiseen ulkopuolisen näkökulmasta.