Business model evolution in platform companies : A multiple case study of Finnish platform SMEs
Pysyvä osoite
Kuvaus
Alustatalouksista on tullut osa jokapäiväistä elämäämme. Samalla niiden merkitys maailmantaloudessa on kasvanut huomattavaksi. Yhtäaikaisesti alustatalouksia käsittelevä tutkimuskirjallisuus on laajentunut vuosi vuodelta. Tutkimuksissa korostuvat kuitenkin pääosin suuret kansainväliset yhtiöt, vaikka todellinen pelikenttä on täynnä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Perinteinen alustatalouksia käsittelevä tutkimuskirjallisuus tarkastelee alustatalouksia liiketoimintamallien näkökulmasta staattisessa tilassa keskittyen erityisesti verkostovuorovaikutuksiin. Verkostovuorovaikutukset puolestaan linkittyvät käsitteisiin kriittinen massa ja muna ja kana -ongelma, jossa pohditaan alustaosapuolten vetovaikutusta toisiinsa. Alustatalouskirjallisuus ei kuitenkaan kohtaa suoraan liiketoimintamallien tutkimusta. Alustataloustutkimuksen pirstaleisuus ja yhteisesti jaetun terminologian puute kuvaavat hyvin tutkimuskentän moninaisuutta.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten alustatalousyritysten liiketoimintamallit kehittyvät yritysten elinkaaren aikana sekä mitkä tekijät ovat olleet aikaansaamassa liiketoimintamallien muutosta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ovatko muutokset liiketoimintamalleissa liittyneet verkostovuorovaikutukseen tai niin sanottuun muna ja kana -ongelmaan. Samalla pyritään kirimään kiinni alustatalous- ja liiketoimintamallitutkimuksen välistä kuilua hyödyntämällä perinteistä Business Model Canvas -työkalua. Kyseessä on laadullinen monitapaustutkimus kolmesta suomalaisesta PK-yrityksestä, jotka välittävät tavalla tai toisella työvoimaa hallinnoimillaan digitaalialustoilla. Haastateltavat ovat kaikki yritysten perustajajäseniä ja nykyisiä toimitusjohtajia.
Tutkimustulokset osoittavat, että kaikkien kolmen yrityksen liiketoimintamallit ovat muuttuneet merkittävästi perustamisestaan, mutta keskenään eri tavoilla. Eniten muutokset korostuivat liiketoimintamallin asiakaspäädyssä: asiakassegmenteissä, arvolupauksissa ja tulonlähteissä. Syitä liiketoimintamallien muutoksille olivat esimerkiksi tarve skaalautua ja uudet asiakastarpeet. Tulokset vihjaavat varovasti myös siihen, että verkostovuorovaikutuksen painotus tutkimuskirjallisuudessa ei vastaa merkittävyydessään alustayritysten käytännön kokemusta asiasta liiketoimintamallien muutoksien syynä. Alustatalouksien käytännön johtamiseen tapausyritykset antavat kiinnostavia näkökulmia. Kaikilla mittareilla menestyneimmän tapausyrityksen toimitusjohtaja ei nähnyt yritystään tai sen liiketoimintamallia alustataloudeksi. Alustatalouden menetelmiä vain hyödynnettiin liiketoiminnassa käytännön ongelmien ratkaisuun, kuten skaalautumiseen ja työvoiman oikea-aikaiseen saantiin. Alustatalouslogiikkaa ei siis kannata välttämättä ajatella yrityksen ensisijaisena liiketoimintamallina, vaan se voi olla vain yksi työkalu ja mahdollisuus yrityksille muiden joukossa.