Persoonallisuus ja polku menestykseen : MBTI:n rooli ekonomien uramenestyksessä
Ladataan...
Uwasa_2025_Ritoniemi_Merja.pdf - 1.7 MB
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Pysyvä osoite
Kuvaus
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Myers-Briggs Tyyppi-indikaattorin (MBTI) persoonallisuustyyppien yhteyttä ekonomien uramenestykseen modernissa työelämässä. Tutkimuksen taustana on työelämän muutos, jossa perinteiset uramallit ovat korvautuneet moderneilla uramalleilla, ja persoonallisuustutkimus on noussut keskeiseksi keinoksi ymmärtää yksilöllisiä eroja uramenestyksessä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten MBTI:n neljä dikotomiaa – ekstravertti–introvertti, tosiasiallinen–intuitiivinen, ajatteleva–tunteva ja järjestelmällinen–spontaani – liittyvät uramenestyksen eri ulottuvuuksiin. Tutkimus keskittyy erityisesti ekonomien kontekstiin, koska heidän uransa edellyttävät monipuolisia sosiaalisia ja analyyttisiä taitoja.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu uratutkimuksen ja persoonallisuustutkimuksen
pohjalle. Uramenestys jaetaan objektiivisiin mittareihin, kuten palkkatasoon ja asematasoon
sekä subjektiivisiin mittareihin, kuten työ- ja uratyytyväisyyteen. Persoonallisuustutkimuksessa
hyödynnetään MBTI:n dikotomista luokittelua, mutta viitekehyksessä huomioidaan myös Big Five
-mallin jatkuvat piirteet vertailukohdaksi. Keskeisiä käsitteitä ovat uramenestys, persoonallisuuspiirteet, MBTI-dikotomiat sekä modernit uramallit, jotka heijastavat työelämän muuttuvia vaatimuksia.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella lähestymistavalla, hyödyntäen Ekonomit työuralla -pitkittäistutkimuksen vuoden 2017 sekundääriaineistoa. Aineisto koostuu Vaasan yliopistosta valmistuneiden ekonomien vastauksista ja siinä on tietoa MBTI-persoonallisuustyypeistä, uramenestyksen mittareista sekä taustamuuttujista, kuten sukupuolesta ja työkokemuksesta. Analyysimenetelminä on sovellettu tilastollisia testejä, kuten t-testiä, Mann-Whitney U -testiä ja khiin neliö -testiä, jotka on valittu tukemaan ryhmien välisten erojen tarkastelua. Mittareiden reliabiliteetti ja validiteetti on varmistettu ja eettiset näkökohdat, kuten vastaajien anonymiteetti on huomioitu.
Tutkimuksen päätelmänä esitetään, että MBTI tarjoaa arvokkaan välineen työtyytyväisyyden
vaihtelun ymmärtämiseen ekonomien keskuudessa, mutta sen selitysvoima on rajallinen objektiivisten uramenestyksen mittareiden osalta. Tulokset korostavat persoonallisuuspiirteiden huomioimisen merkitystä urasuunnittelussa ja rekrytoinnissa sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisen tarvetta palkkaerojen kaventamiseksi. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella persoonallisuuspiirteiden ja muiden muuttujien, kuten maantieteellisen sijainnin tai yrittäjyyden yhteisvaikutuksia. Tutkimus tuo uutta tietoa ekonomien urapolkujen monimuotoisuuteen ja persoonallisuuden rooliin modernissa työelämässä.
