Uppfattningar om svenska språket och intresse för verksamhetsformer för tidig inlärning av svenska i Kauhajoki. En enkätundersökning bland småbarnsföräldrar, dagvårdschefer och dagvårdspersonal

Abstract

Tämän pro gradu- tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä mieltä Kauhajoella asuvat pikkulapsiperheiden vanhemmat, varhaiskasvatuksen esimiehet ja päivähoidon piirissä työskentelevät kasvattajat ovat ruotsin kielen osaamisen tärkeydestä lapsen tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi selvitetään, ovatko kauhajokiset pikkulapsiperheiden vanhemmat, sekä varhaiskasvatuksen esimiehet ja kasvattajat kiinnostuneita saamaan paikkakunnalle laajamittaista tai suppeampaa kaksikielistä varhaiskasvatusta. Tutkimus on laadullinen ja analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksessa ilmeni, että kauhajokiset pikkulapsiperheiden vanhemmat kuten myös varhaiskasvatussektorilla toimivat esimiehet kokivat ruotsin kielen osaamisen tärkeäksi lapsen tulevaisuutta ajatellen. Suurin osa kauhajokisista varhaiskasvatussektorilla toimivista kasvattajista taas näki ruotsin kielen taidot melko tärkeänä kauhajokisten lasten kannalta. Pikkulapsiperheiden vanhempien ja esimiesasemassa olevien kasvattajien määrä oli suurempi niiden joukossa, jotka näkivät ruotsin kielen taidon tärkeänä tai erittäin tärkeänä verrattuna päivähoitosektorilla työskentelevien kasvattajien määrään. Tutkimus osoitti myös, että vanhemmat olisivat kiinnostuneita saamaan Kauhajoelle laajamittaista tai suppeampaa kaksikielistä varhaiskasvatusta ruotsin kielellä. Heidän mukaansa sopivin toimintamuoto Kauhajoella olisi kielisuihkutoiminta päiväkodissa. Esimiehet olivat eniten kiinnostuneita kielikylvystä ja kielikylpykerhosta ja pitivät kielikylpyä sopivimpana toimintamuotona Kauhajokea ajatellen. Esimiesasemassa olevat kasvattajat olivat vanhempien lisäksi innokkaampia aloittamaan Kauhajoella laajamittaista tai suppeampaa kaksikielistä varhaiskasvatusta verrattuna kasvatushenkilöstöön. Näyttäisikin siltä, että kasvatushenkilöstön tiedottamisen merkitys eri toimintamuotoihin liittyen korostuu kieltenopetuksen varhentamisen myötä ja lisäksi myös uusimmat opetussuunnitelman perusteet ja varhaiskasvatussuunnitelma painottavat lapsen luontaista kykyä omaksua kieliä varhaisessa vaiheessa.