Balanced Scorecard PK-palvelusyrityksessä

Abstract

Tutkimuksen tutkimusongelmana on ratkaista, voiko Balanced Scorecardin luoda Härmän Kuntokeskuksen omista tarpeista lähteväksi johtamisvälineeksi. Tutkimuksen alaongelmana on luoda myös Balanced Scorecardin kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvä tiedotus- ja sitouttamissuunnitelma. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on johdateltu strategisen liikkeenjohdon kehityksen kautta erilaisiin johtamisen prosessimalleihin ja päädytty sitä kautta viime vuosien suurimpaan ja johtamismaailmaa merkittävästi muuttaneeseen johtamismalliin eli Balanced Scorecardiin. Balanced Scorecardia on tutkittu ensin yleensä palvelualojen näkökulmasta ja tarkennettu sen jälkeen Härmän Kuntokeskuksen näkökulmaan.

Härmän Kuntokeskusta koskeva sekundaariaineisto on koottu yrityksen dokumenteista ja intranetistä. Primaariaineisto on peräisin johtoryhmän kokouksista sekä ISO9004-laatujärjestelmään liittyvistä istunnoista. Tutkimus on suoritettu kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvana toimintatutkimuksena.

Tutkimuksen lopputuloksena on, että Balanced Scorecard soveltuu erinomaisesti myös palveluyrityksiin. Balanced Scorecard on mahdollista luoda juuri sellaisena, että se palvelee Härmän Kuntokeskuksen omia tarpeita ja odotuksia. Muita Balanced Scorecard –aiheisia tutkimuksia mukaillen myös Härmän Kuntokeskuksen tapauksessa strategian ja vision yhteys Balanced Scorecardiin on hieman heikko, vaikka Balanced Scorecard tulisi luoda juuri strategian ja vision pohjalta. Muilla kriteereillä mitattuna Härmän Kuntokeskuksen tuloskorttijärjestelmää voi kuitenkin pitää Balanced Scorecardina. Tulevina vuosina yrityksessä on kuitenkin vielä suuri määrä työtä jäljellä, että tuloskortit saadaan jalkautettua koskemaan nykyisen tulospalkkion piirissä olevan avainhenkilöstön lisäksi koko henkilökuntaa. Tähän liittyy huomattava määrä työtä niin tuloskorttien kehittämisen, mittareiden, tiedottamisen kuin sitouttamisenkin osalta, koska henkilökunnan kokonaismäärä on noin 190.