Suomalaisten kokemuksia johtoryhmätyöskentelystä Venäjällä

Abstract

Suomi on historiansa aikana aina ollut tärkeässä asemassa tehtäessä kauppaa Venäjän kanssa ja Neuvostoliiton sortumisen jälkeen tämä laaja markkina-alue on avautunut uudestaan ja yhä useammat organisaatiot pyrkivät pääsemään osaksi näitä kasvavia markkinoita. Venäjällä kilpailuetua saavuttamaan pyrkivät organisaatiot tarvitsevat edelle päästäkseen yhä syvempää ymmärrystä maasta, sen kulttuurista ja tavoista.

Tutkielman teoriaosassa on käsitelty johtoryhmiä niiden perustamisesta saakka ja pyritty tutkimaan, mitkä seikat saavat johtoryhmät onnistumaan tai epäonnistumaan tavoitteissaan. Myös kulttuuria on tutkittu laajasti, pääasiassa Geert Hofsteden esittämien kulttuuridimensioitten kautta ja siten pyritty luomaan kuvaa siitä, mitä kulttuuri käytännössä tarkoittaa ja ennen kaikkea miten kulttuurierot ilmenevät suomalais-venäläisissä johtoryhmissä.

Tutkielman empiirinen osuus tehtiin teemahaastatteluiden avulla, jota varten haastateltiin Venäjällä työskenteleviä tai työskennelleitä suomalaisia. Haastattelun kysymykset nojasivat pääosin edellä mainittuihin kulttuuridimensioihin.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset työskentelevät Venäjällä hyvin moninaisissa tehtävissä ja erilaisissa ympäristöissä, mutta tästä huolimatta vastaukset olivat yllättävän yhdensuuntaisia. Valtaetäisyys ja siitä johtuva hierarkisuus ja byrokraattisuus olivat selkeimpiä esiintulleista seikoista. Sääntöjen paljous ja jatkuvan valvonnan tarve tulivat myös esiin. Lisäksi tuloksissa ilmeni mm. kielimuurista johtuvat ongelmat, epävirallisten ryhmien suosinta ja se, että aikataulut pitivät hyvin harvoin.