The Impact of Geopolitical Risk and Rising Uncertainty on Foreign Direct Investment Inflows in the European Union : fsQCA analysis
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
The full-scale invasion of Ukraine by Russia in 2022 introduced a new and significant geopolitical risk to Europe, one not seen in decades. The conflict reshaped the regional security landscape and created widespread uncertainty across the continent. As a result, the war influenced how multinational enterprises assess and evaluate their foreign direct investment opportunities in Europe, driven by concerns over potential conflict spillovers. Countries near the conflict have experienced notable increase in perceived country risk, which then may have led to lower foreign direct investment inflows. The study hypothesized that proximity to geopolitical risk, in this case to Russia, would negatively affect foreign direct investment inflows in European Union countries, as investors tend to perceive higher geopolitical uncertainty as negative determinant for investment.
Therefore, this thesis seeks to examine how the Ukraine-Russian war has affected foreign direct investment (FDI) inflows to European Union by applying fuzzy-set Qualitative Comparative Analysis (fsQCA). The research compares data of typical determinants of FDI (gross domestic product, democracy index, cost of labour) before (2019-2021) and after (2022-2024) the full-scale invasion, with added condition of countries proximity to Russia across all 27 European Union member countries. With fsQCA, the configurations leading to higher and lower levels of foreign direct investment inflows can be identified and compared, revealing how different configurations shape investment outcomes. As a result, a clearer understanding emerged of how proximity to conflict interacts with traditional determinants of FDI inflows. The main findings support earlier research showing that FDI inflows are shaped by multiple interacting determinants rather than any single one on their own. In the broader European Union context, the results indicate that proximity to Russia alone cannot fully explain the changes in foreign direct investment inflows. While geographical proximity to Russia may have increased perceived geopolitical risk, it was not the sole determinant factor shaping investment behaviour.
However, especially Finland showed a noticeable change between the two periods. Before the war, its strong democratic system, relatively high gross domestic product, and location formed a configurations, which led to higher FDI inflows. After the war began, these same configuration of conditions were linked to lower FDI inflows. This change could underline that concerns about geopolitical risk became more relevant, by affecting how investors viewed proximity to Russia and it effect to geopolitical security in the region. More so, the observation that lower labour costs configurations were linked with higher FDI inflows after the war while higher labour costs configurations were associated with lower inflows, suggests that investors became more cost-sensitive in an uncertain environment. This shift may reflect a broader trend where large multinational firms seek to mitigate geopolitical and economic risks by prioritizing efficiency and cost competitiveness over market size or institutional quality.
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 toi Eurooppaan uuden ja merkittävän geopoliittisen riskin, jollaista ei oltu nähty vuosikymmeniin. Sota muutti alueellisia turvallisuusympäristöjä ja loi laajaa epävarmuutta koko Euroopan mantereella. Vaikutus näkyi myös siinä, miten monikansalliset yritykset arvioivat ja valitsivat suoria investointikohteita Euroopassa. Sen vuoksi sodan lähellä olevat maat ovat kokeneet huomattavan muutoksen koetussa maariskissä, mikä puolestaan vaikuttaa ulkomaalaisiin suoriin sijoituksiin. Tutkielman hypoteesina oli, että geopoliittisen riskin läheisyys, tässä tapauksessa Venäjä, vaikuttaisi negatiivisesti suoriin ulkomaisiin sijoituksiin Euroopan unionin maissa, sillä sijoittajat pitävät geopoliittista epävarmuutta negatiivisena tekijänä.
Tämä tutkielma pyrki ymmärtämään, miten Ukrainan ja Venäjän välinen sota on vaikuttanut suorien ulkomaisten sijoitusten virtoihin Euroopan unionissa soveltamalla kvalitatiivisen vertailevan analyysin menetelmää (fsQCA). Tutkimuksessa verrataan Euroopan Union 27 jäsenmaiden tyypillisiä ulkomaisen sijoituksen tekijöitä (bruttokansantuotetta, maan demokratian tasoa, työvoimakustannuksia) ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä (2019-2021) ja sen jälkeen (2022-2024), lisäten Venäjän läheisyyden erillisenä muuttujana. FsQCA-menetelmän avulla voidaan tunnistaa ja verrata ulkomaisten suorien sijoitusvirtojen tasoihin johtavia konfiguraatioita, paljastaen kuinka taloudellisten, institutionaalisten ja geopoliittisten tekijöiden erilaiset yhdistelmät muokkaavat sijoitusvirtoja. Tuloksena syntyi ymmärrys siitä, kuinka konfliktin läheisyys on vuorovaikutuksessa ulkomaisten suorien sijoitusvirtojen määrittävien tekijöiden kanssa. Analyysin tulokset tukevat aiempaa tutkimusta, joka osoittaa, että ulkomaiset suorat sijoitusvirrat muotoutuvat useiden toisiinsa vaikuttavien muuttujien perusteella, eikä minkään yksittäisen tekijän toimesta. Koko Euroopan unionin kontekstissa tulokset osoittavat, että Venäjän läheisyys ei yksinään voi täysin selittää suorien ulkomaisten sijoitustenvirtojen muutoksia. Vaikka maantieteellinen läheisyys Venäjään on saattanut lisätä koettua geopoliittista riskiä, se ei ollut ainoa sijoituskäyttäytymistä muokkaava tekijä.
Kuitenkin Suomen tuloksissa oli huomattavia muutoksia kahden tutkitun ajanjakson välillä. Ennen sotaa Suomen vahva demokraattinen järjestelmä, suhteellisen korkea bruttokansantuote ja sijainti muodostivat konfiguraatioita, jotka johtivat korkeisiin ulkomaisiin sijoitusvirtoihin. Sodan alkamisen jälkeen näiden samojen tekijöiden konfiguraatiot olivat yhteydessä alhaisempiin ulkomaisiin sijoituksiin. Tämä muutos voi tarkoittaa, että huolet geopoliittisesta riskistä nousivat tärkeämmiksi vaikuttaen siihen, miten sijoittajat näkivät Venäjän läheisyyden ja sen vaikutuksen alueen maantieteelliseen turvallisuuteen. Lisäksi havainto siitä, että matalampien työvoimakustannusten konfiguraatiot olivat yhteydessä korkeampiin sijoitusvirtoihin sodan jälkeen, kun taas korkeampien kustannuksien konfiguraatiot olivat yhteydessä matalampiin virtoihin, viittaa siihen, että sijoittajista tuli kustannusherkempiä geopoliittisen riskin kasvaessa. Tämä muutos saattaa tarkoittaa, että suuret kansainväliset yritykset pyrkivät lieventämään geopoliittisia ja taloudellisia riskejä priorisoimalla tehokkuutta ja kustannuskilpailukykyä, institutionaalisen laadun ja markkinakoon sijaan.