Instant Emotions on Instagram

Abstract

Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään sosiaalisen median vaikutuksia julkisuuden henkilön julkisen imagon hallintaan ja erityisesti fanien kommenteissaan esille tuomien tunteiden vaikutuksia heidän kirjalliseen viestintäänsä. Tunteiden tutkimus sosiaalisen median ympäristössä ja välillisessä viestinnässä on vielä lapsen kengissään, jota tällä tutkielmalla pyritään paikkaamaan. Vaikka analyysin pohjana on käytetty tunneteorioita, ei tunteita käsitellä psykologian tai neurologian tasolla, vaan tunteiden ilmentyminä kirjallisen ja välillisen viestinnän puitteissa. Fanien tunneilmaisun lisäksi tarkastellaan julkisuuden henkilön mahdollisuuksia vaikuttaa itse omaan julkiseen imagoonsa tilanteessa, jossa sekä perinteinen että sosiaalinen media kaappaavat välillisen tiedotuksen haltuunsa ja inhimillisyys sekä itse ihminen uutisen keskiössä unohdetaan lähes kokonaan.

Kim Kardashian on maailmanlaajuisesti tunnettu mediapersoona, jonka elämää seuraavat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa hänen omien sosiaalisen median tiliensä sekä tosi-TV –ohjelmiensa kautta. Vuonna 2016 Kim Kardashian joutui epämiellyttävän huomion kohteeksi, kun hänet ryöstettiin Pariisin muotiviikkojen ajaksi vuokraamassaan asunnossa vain muutama päivä sen jälkeen, kun hän oli julkaissut Instagram-tilillään kuvan itsestään ja arvokkaista koruistaan. Sekä lehdistö että Kim Kardashianin seuraajat kommentoivat sekä kuvaa että ryöstöä, jotka sekä yhdessä että erikseen kirvoittivat tuhansia kommentteja kyseisen kuvan yhteyteen Instagramissa. Tämän tutkimuksen kohteena ovat nuo Instagram-kommentit, jotka yleisö tuotti kuvan oheen ryöstöä seuranneiden kahden kuukauden aikana ja sisälsivät myös viittauksia niin Kim Kardashianiin, jakamaansa kuvaan kuin ryöstöönkin.

Jo tutkimuksen alkuvaiheessa tuli esiin se, että kommenttien jakauma painottui selkeästi negatiivisiksi miellettyjen kommenttien puolelle, ja niiden sisällössä korostuivat erityisesti vastuun siirtäminen uhrille ja epäinhimillistäminen. Kommenteissa on myös tunnistettavissa eri tunnelatauksia, jotka muodostavat tämän tutkimuksen ytimen. Tutkimuksessa käytetään laadullisen tutkimuksen menetelmää, mutta tunneteorioita sovelletaan vain niiden välilliseen viestintään soveltuvilta osin. Pohdinnassa teorioita hyödynnetään myös visuaalisen median, fanikulttuurin ja viestinnän näkökulmasta.