Näkökulmia kotimaiseen energia-alan lobbaukseen

Abstract

Energia on tärkeässä osassa yhteiskunnallista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa. Se vaikuttaa kotimaisen teollisuuden kilpailukykyyn ja sitä kautta myös kansalaisten hyvinvointiin. Julkisella vallalla on velvollisuus ja intressi ohjata energiapolitiikkaa. Samanaikaisesti alalla toimivat yritykset pyrkivät edistämään omaa tarkoitustaan ja liiketoimintaansa. Energia-alan asioilla on lisäksi merkittävä yhteys globaaliin ilmastopolitiikkaan ja siksi energia on myös erilaisten ympäristöjärjestöjen kiinnostuksen kohteena. Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan energiapolitiikkaan omalla agendallaan, siinä missä yritysten ja yritysten muodostamien katto-organisaatioiden toimintaa ohjaavat taloudelliset syyt. Tätä päätöksentekoon ja päätöksentekijöihin vaikuttamista kutsutaan myös lobbaamiseksi. Lobbaus on sanana vieraskielistä alkuperää ja siihen liittyy paljon vääristyneitäkin mielikuvia. Lobbauksen suomenkielisenä vastineena toimii ehkä parhaiten edunvalvonta. Lobbaus on kuitenkin sanana vakiintunut suomen kieleen, tosin sen sisällöstä ei välttämättä ole täyttä yksimielisyyttä.

Tässä tutkielmassa selvitetään, millaista lobbaus energia-alalla Suomessa on, ketkä sitä harjoittavat ja millaisin keinoin. Oletuksena on, että eritaustaisten lobbaajien keinot ja syyt eroavat toisistaan. Tutkimus pyrkii myös vastaamaan kysymyksiin suomalaisen energialobbauksen eettisyyttä ja haasteita koskien. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivista ja sen menetelmä on teemahaastattelu. Aineistoa tutkimukseen kerättiin 20 haastattelulla. Haastateltavat on tässä tutkielmassa jaettu energia-alan hahmottamisen vuoksi tuottajiin, käyttäjiin, päättäjiin ja ympäristöjärjestöihin. Tutkielman teoriaosa rakentuu aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Keskeisin havainto tutkimuksessa on se, että alan teknisluonteisuuden ja monimutkaisuuden vuoksi lobbausta todella tarvitaan. Kukaan päätöksentekijä ei voi tuntea koko alaa yksityiskohtaisesti ja tätä tietoa erilaiset lobbaajat voivat päättäjälle tarjota. Olennainen huomio tutkimuksessa on myös lobbauksen vastavuoroinen luonne sekä havainto siitä, että lobbausta tarvitaan sitä enemmän, mitä suljetumpaa päätöksenteon valmistelu on tai mitä vaikeammaksi esimerkiksi tulevan lainsäädännön ennustaminen käy. Lisäksi tärkeä havainto tutkimuksessa on, että lobbausta pidetään luonnollisena osana länsimaista demokratiaa ja että lobbaus itsessään ei ole epäeettistä, vaan välttämätöntä ja tärkeää. Mahdolliset epäeettiset seikat liittyvät lobbaajien toimintatapoihin ja lobbauksen kohteena olevien päättäjien ”lobbauslukutaitoon”, joihin he voivat itse vaikuttaa.