Työhyvinvointi: Fenomenologis-hermeneuttinen vertailuanalyysi yrittäjinä ja palkansaajina toimineiden kokemuksista
| dc.contributor.author | Virtaniemi, Pirjo | |
| dc.contributor.faculty | fi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies| | |
| dc.contributor.organization | Vaasan yliopisto | |
| dc.date.accessioned | 2006-08-31 | |
| dc.date.accessioned | 2018-04-30T13:51:17Z | |
| dc.date.accessioned | 2025-06-25T16:24:47Z | |
| dc.date.available | 2018-04-30T13:51:17Z | |
| dc.date.issued | 2006 | |
| dc.description.abstract | Työhyvinvoinnilla on tärkeä rooli koko maamme työelämälle. Työhyvinvointiin tähtäävä ajattelu on sekä työnantajan että työntekijän kannalta yksi ydinasia, jolla pysytään työelämässä ilman työpai- tkanvaihtoajatuksia, sairastumisia, stressiä tai muuta työpahoinvointia. Työhyvinvointiin panostava yritysten henkilöstöstrategia parantaa ajan myötä kannattavuutta ja lisää yritysten kilpailuetua sekä sitä kautta myös asiakastyytyväisyyttä. Aihetta on tähän mennessä tutkittu suurelta osin palkansaajien taholta ja tutkimuksissa on heijastu- nut enimmäkseen negatiivinen sävy sekä ongelmakeskeisyys. Tässä tutkimuksessa työhyvinvointia lähestytään vertailemalla yrittäjinä ja palkansaajina toimineiden henkilöiden kokemuksia. Ensinnä- kin pyritään selvittämään, kummatko voivat työssään paremmin; yrittäjät vai palkansaajat. Toiseksi halutaan saada selvitys eroihin johtavista syistä sekä niiden vaikutuksesta kokonaistyöhyvinvoin- nille. Vastaukset kyseiseen ilmiöön pyritään löytämään kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineisto kerättiin avoimin teemahaastatteluin. Sen analysointiin ja tutkielmaan vaikutti fenomeno- logis-hermeneuttinen tutkimusote. Yrittäjien ja palkansaajien työhyvinvointia kuvaavista kokemuksista löytyi selkeitä laadullisia eroja. Työhyvinvointi yrittäjänä koettiin tässä aineistossa palkansaajan työhyvinvointia parempana.Yrittä- jän työhyvinvointia paransi mm. itsemäärääminen ja sitä heikensi mm. sosiaaliturva. Palkansaajan työhyvinvointia vastaavasti paransi sosiaaliturvan tuoma turvallisuus ja heikensi puutteet tiedonku- lussa sekä johtamis- ja esimiestaidoissa. Kaikki yrittäjistä palkansaajiksi vaihtaneet haastatellut kokivat frustraationa ilmenevän stressin, joka ilmeni uusina yrittäjyys- aikomuksina. | |
| dc.description.notification | fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig. | |
| dc.format.bitstream | false | |
| dc.format.extent | 115 | |
| dc.identifier.olddbid | 6541 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/6493 | |
| dc.identifier.uri | https://osuva.uwasa.fi/handle/11111/9291 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | CC BY-NC-ND 4.0 | |
| dc.source.identifier | https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/6493 | |
| dc.subject | Yrittäjä | |
| dc.subject | palkansaaja | |
| dc.subject | työhyvinvointi | |
| dc.subject | fenomenologia | |
| dc.subject.study | fi=Johtaminen ja organisaatiot|en=Management and Organization| | |
| dc.title | Työhyvinvointi: Fenomenologis-hermeneuttinen vertailuanalyysi yrittäjinä ja palkansaajina toimineiden kokemuksista | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling| |