Geschlechterrollen in der Frauenliteratur. Ein Vergleich ausgewählter Werke von Elfriede Jelinek und Rosa Liksom

Abstract

Tässä pro gradu -työssä tutkitaan kahden naiskirjailijan, itävaltalaisen Elfriede Jelinekin ja suomalaisen Rosa Liksomin, kirjallisuutta. Analyysin tarkoituksena on tutkia, miten naiskirjallisuudessa kuvataan sukupuolirooleja ja valta-asetelmia miesten ja naisten välillä, ja vertailla mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia näiden kahden kirjailijan välillä on. Tutkimuksessa käytetään hyväksi Jacques Lacanin kehityspsykologista teoriaa yksilön kehityksestä subjektiksi. Jörn Stückrathin hahmoanalyysiteoria käsittelee aktiivisuuden ja passiivisuuden ulottuvuuksia. Pertti Karkaman teoria intertekstuaalisuudesta ja kontekstuaalisuudesta selittää kirjailijan ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Hahmoanalyysin tuloksia tutkitaan käyttäen hyväksi feministisiä kirjallisuusteorioita, joista tärkein on Simone de Beauvoirin teoria naisen kasvamisesta rooliinsa. Myös Luce Irigaray kuvaa naisen kehittymistä yksilöksi, hänen näkökulmanaan on kasvaminen miehen peilikuvana. Roolijaon purkamiseksi on ehdotettu ratkaisuja, kuten Nancy Chodorowin teoriaa vanhemmuuden jakamisesta. Analyysissä selviää, että Liksomin kirjallisuudessa kuvataan vanhemmuuden jakamista. Käsitellään myös sosiaalisen sukupuolen eri puolia, ja todetaan, että Liksomin kertomuksen henkilöhahmot ovat vähemmän sukupuolisidonnaisia. Jelinekillä, ja erityisesti Klavierspielerin-romaanissa, naiset ovat osittain ottaneet miehen roolia itselleen, mutta vain suhteessa naiseen. Liksomilla molempien roolit ovat sekoittuneet enemmän keskenään. Elaine Showalter kuvaa naiskirjallisuuden kehittymistä kolmessa vaiheessa. Liksomin ja Jelinekin välillä on joitakin yhtäläisyyksiä ja eroja, ja Liksom kuvastaa hahmoissaan enemmän pitemmälle kehittynyt feminismistä kirjoittamista. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että Liksom on hieman nuorempi ja on kirjoittanut teoksensa myöhemmin.