Muutoksen johtaminen lukiossa - Luokattomaan lukiojärjestelmään siirtyminen

Abstract

Suomen lukioissa siirryttiin luokattomaan lukiojärjestelmän 1990-luvun puolivälissä. Lisääntyneellä vapaudella, joustavuudella ja valinnaisuudella haluttiin lisätä motivaatiota yksilö- ja yhteisötasolla ja luoda edellytykset elinikäisen oppimisen valmiuksien ja opintojen erikoistumisen samanaikaiselle toteutumiselle. Luokattomuus, valinnaisuus ja kurssimuotoisuus olivat teknisiä ratkaisua näiden muutosten mahdollistamiseksi. Lukioiden rehtoreiden päätösvalta kasvoi, mutta toisaalta heiltä alettiin edellyttää kykyä arvioida tulevaisuutta, kykyä organisoida ja luoda yhteisöllisyyttä muutosten keskelle. Muutokset ja niiden johtaminen oli vielä uutta 1990 – luvun alussa pedagogisesti johtaneille rehtoreille. Tämän tutkimuksen ongelmana olikin kuvata, miten muutos johdettiin siirryttäessä lukion luokattomaan järjestelmään. Tarkoituksenani oli tutkia, miten muutos ja sen johtaminen toteutuivat ja miten opettajat kokivat muutoksen.

Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa oli Kurt Lewinin (1951) kehittämä muutosprosessin kolmivaihemalli. Muutosta tutkiessaan Lewin tunnisti kolme muutosprosessin vaihetta – sulattamisen, muutoksen ja vakiinnuttamisen. Keskeisenä käsitteenä on muutosjohtaminen. Muutoksen johtaminen pitäisi olla organisaation tilanteen tarkastelua, jonka seurauksena kaikille organisaatiossa syntyy selkeä käsitys siitä, mihin muutoksella pyritään. Tutkimuksen tutkimusmenetelmän on teemahaastattelu ja tutkimusstrategiana case – eli tapaustutkimus. Kohdeyksikköinä ovat Vaasan Lyseon lukio, Vaasan Yhteislukio ja Laihian lukio. Tutkimus perustuu siis kvalitatiiviseen tutkimukseen.

Ylhäältäpäin eli opetushallituksesta käsin toimeenpantiin muutos, joten voitiin puhua pakotetusta muutossyklistä. Opettajat eivät päässeet tarpeeksi mukaan suunnittelemaan muutosta. Nopeuden ja näennäisen tehokkuuden vuoksi jätettiin Lewinin (1951) kolmivaihemallista muutosvalmiuden luomisvaihe ja vakiinnuttaminen hyvin vähälle huomiolle. Rehtorit olivat persoonallaan ja tyylillään se vaikuttava voima, joka johti kunkin lukion muutosta ja sitoutumisen määrä ja sopeutumisen kesto oli pitkälti heidän johdettavissaan.