Kalastusmatkailun markkinoinnin kehittäminen

Abstract

Kalastusmatkailun markkinoinnissa on paljon potentiaalia, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty. Suomen laajat vesistöt, ainutlaatuinen luonto sekä monipuoliset kalastusmahdollisuudet tarjoavat erinomaiset edellytykset sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille. Erinomaisista lähtökohdista huolimatta kalastusmatkailun markkinointi ja sen kehittäminen ovat kohdanneet haasteita, kuten resurssien niukkuutta, kansainvälisen tunnettuuden puutetta sekä toimijoiden välistä hajanaisuutta. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi Maa- ja Metsätalousministeriö on laatinut vuosille 2024–2034 Kalastusmatkailun kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on luoda Suomeen Euroopan laadukkaimmat kalastuspalvelut vuoteen 2034 mennessä.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on muodostaa ymmärrys siitä, mitkä markkinointikeinot tukevat Suomen kaupallisen kalastusmatkailun näkyvyyttä. Tarkoituksen tukena toimii kolme tavoitetta. Tavoitteissa tunnistetaan kalastusmatkailun markkinointiin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita aiemman kirjallisuuden pohjalta, tarkastellaan maaseutumatkailun kentällä toimivia markkinointikeinoja sekä luodaan ymmärrys kalastusmatkailumarkkinoinnin muodoista ja niihin liittyvistä haasteista kyselyn avulla. Tutkimus on suunnattu Suomessa toimiville kalas-tusmatkailuyrittäjille, jotka tarjoavat opastoimintaa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sekä matkailumarkkinoinnin ympärille laajemmalla tasolla että kalastusmatkailun kontekstissa. Teoreettisen viitekehyksen keskeisiä teemoja ovat vastuullinen kalastus, kalastusmatkailun nykytila, maaseutumatkailun toimintaympäristö ja sen haasteet sekä Suomen imago kalastusmaana. Aiemman alan kirjallisuuden tukena toimii kyselylomakkeella saadut kalastusmatkailuyrittäjien vastaukset. Kyselylomake sisältää enimmäkseen suljettuja kysymyksiä, joita syventämässä on muutama avoin kysymys. Kyselylomake on kasattu neljän teeman alle, jotka ovat markkinointikanavat, kansainvälinen markkinointi, yhteistyö ja verkostoituminen sekä tulevaisuuden kehitystarpeet. Tutkimuksen aineiston analysoinnissa hyödynnetään kuvailevaa tilastoanalyysia määrällisen aineiston osalta ja sisällön analyysia avoimien kysymyksien kohdalla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kalastusmatkailun markkinointia jarruttavia tekijöitä ovat rahan ja rahoituksen puute, markkinointiyhteistyön vähyys, haasteet sosiaalisen median käytössä, ulkomaalaisten huono tavoitettavuus, kalastusmatkapakettien puuttuminen sekä tietotaidon puute markkinointia, verkkosivuja ja varausjärjestelmiä kohtaan. Haasteisiin vastataan luomalla kehitysehdotuksia kalastusmatkailuyrittäjille. Esimerkiksi luomalla verkkosivuille täydellinen kieliversio ja suunnittelemalla yritykselle digiagenda. Tulosten pohjalta käy ilmi, että kalastusmatkailuyrittäjät voivat toimintatapojaan muuttamalla parantaa näkyvyyttään ja omalta osaltaan myös edistää Suomen tunnettavuutta kalastusmatkailumaana.