Arviointi kehittämisen välineenä: Esimerkkinä kolme Vaasan sosiaalitoimen projektia

Abstract

Projektityö on vakiintunut sosiaalialan kehittämisen malliksi. Projektit saavat rahoituksen yleensä kunnan oman budjetin ulkopuolelta. Rahoitusjärjestelmä edellyttää projekteilta arviointia, joten arviointi on muodostunut osaksi projektityötä. Yhteiskunnan sanotaan muuttuvan projektiyhteiskunnaksi, joten korvataanko projekteilla peruspalveluita?

Tutkielman tavoitteena on tarkastella arviointia kehittämisen välineenä sosiaalitoimen projektitoiminnan kontekstissa. Tavoitteena on tutkia, millaisia vaikutuksia arviointiprosessilla ja siitä saatavalla arviointitiedolla on projektin toteutumisen kannalta. Toisena tavoitteena on tarkastella, miten projektitoiminnalla, jolla tarkoitetaan tässä sekä itse projektissa tehtävää työtä että sen arviointia, pystytään vaikuttamaan kehittämiseen sosiaalisektorilla. Kolmantena tutkimusongelmana on projektien roolia sosiaalipalveluiden järjestämisessä.

Teoreettisena viitekehyksenä toimii arviointitutkimuksen teoria, arviointimenetelmät sekä johtamisteorioiden osalta prosessi- ja strateginen johtaminen. Arviointitutkimuksen teoria jäsentää empiirisen aineiston käsittelyä ja tulkintaa. Empiirisestä aineistosta saatuja havaintoja palveluiden kehittämisestä testataan valittuihin johtamisteorioihin. Sosiaalipalveluiden järjestämistä käsittelevä kirjallisuus asettaa tutkielman kontekstiinsa.

Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jossa tarkastellaan Vaasan sosiaalitoimessa Sosiaalialan kehittämishankkeen aikana toteutettuja projekteja ja niiden arviointeja. Empiirinen aineisto on kaksijakoinen koostuen arviointiraporteista sekä teemahaastatteluista. Arviointiraporttien systemaattinen dokumenttianalyysi muodostaa kokonaiskuvan arvioinnista käytännön tasolla. Teemahaastatteluin kerätyn aineiston avulla on kuvattu ja tulkittu arvioinnin ja projektitoiminnan vaikutuksia ja merkityksiä.

Arviointi koettiin osallistavana prosessina kehittämisen välineeksi. Arviointiprosessi osallistaa ja sitouttaa mukana olevia tahoja sekä ohjaa projektia kohti tavoitteitaan. Projektitoiminnan avulla saadaan palvelutarjonnan aukkokohdat näkyviksi ja tutkittua tietoa kehittämisen tueksi. Projektitoiminta ei korvaa lakisääteisiä palveluita, vaan tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uusia työmenetelmiä ja käyttöönotettavia palveluita. Toisaalta projektimuotoiseen kehittämiseen ohjannut rahoitusmalli on korvannut kuntien omarahoitteista kehittämistoimintaa. Projektit yhtenä palveluprosessina tulisi jatkossa sitoa suunnitelmallisemmin kiinni koko sektorin ydinprosesseihin ja strategiaan. Arviointiajattelua ja arvioivaa työotetta tulisi lisätä myös perustyössä. Arvioinnin positiiviset vaikutukset on mahdollista saavuttaa myös perustyössä.