Einen Flachmann bauen oder oikaista koipensa. Eine kontrastive Untersuchung zur Motiviertheit von deutschen und finnischen verbalen Sterbensidiomen

Abstract

Tutkimuksen aiheena ovat saksan- ja suomenkieliset kuolemista ja itsemurhaa ilmaisevat verbi-idiomit. Kuolema on yksi tabuista, josta ei mielellään puhuta. Kuolemaan liittyy hyvin voimakkaita tunteita ja sitä pelätään. Jos siitä on puhuttava, verhotaan se usein kiertoilmauksiin. Idiomit ovat eräs yleisimmin käytetyistä kiertoilmausten muodoista. Sen lisäksi, että idiomien avulla on mahdollista puhua kuolemasta ilman, että sitä tarvitsee mainita nimeltä, ovat ne myös eräs keino lieventää ja käsitellä kuolemaan liittyvää pelkoa.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja vertailla saksalaisten ja suomalaisten kuolemanidiomien yksittäisten komponenttien ja kokonaismerkityksen välistä suhdetta. Suurimman mielenkiinnon kohteena tässä ovat ne kielelliset kuvat, joiden avulla kuolema verbi-idiomeissa esitetään. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään sitä, miten verbi-idiomien kuvaannollisen ja kirjaimellisen merkityksen välinen suhde on sidoksissa niiden tyyliarvoon.

Tutkimusaineisto käsittää yhteensä 183 saksalaista ja 154 suomalaista verbi-idiomia, jotka on kerätty kolmesta saksalaisesta ja kolmesta suomalaisesta (idiomi)sanakirjasta. Kuolemanidiomien sisältämien kielellisten kuvien tutkimiseksi kaikki ilmaukset itsemurhaidiomeita lukuun ottamatta luokitellaan ja analysoidaan tutkielman analyysiosassa esiteltävän mallin mukaisesti.

Tutkimuksesta käy ilmi, että eniten yhtäläisyyksiä kielten välillä löytyy idiomeista, jotka ovat raamatullis-kristillistä alkuperää. Tulos on hyvin odotetun kaltainen, sillä suurin osa kuolemanidiomeista pohjautuu Raamatun välittämiin kuviin kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä. Voidaan myös todeta, että uskonnollisia aineksia sisältävät ilmaukset ovat tyyliarvoltaan pääsääntöisesti ylätyylisiä. Kielten väliset sisällölliset erot koskevat mm. ilmauksissa esiintyviä nominaalisia komponentteja. Saksalaisissa ilmauksissa esiintyy suomalaisia useammin somatismeja. Tutkimuksesta käy ilmi myös se, että suomalaiset itsemurhaidiomit kuvaavat useimmiten hirttäytymistä, kun taas saksalaisten itsemurhaidiomien kielellisten kuvien kirjo on huomattavasti kattavampi.