Onko IFRS-raportoinnin vertailukelpoisuus parantunut Pohjoismaissa 20 vuodessa? ; Tarkastelussa Pohjoismaiset listatut yhtiöt

Abstract

IFRS-raportoinnin ja vertailukelpoisuuden vaikutuksesta löytyy runsaasti tutkimuksia Euroopan talousalueella vuonna 2005 tapahtuneen pakollisen IFRS-raportoinnin implementoinnin jälkeen. Yhtenäisen IFRS-raportoinnin päätavoitteena on luotettavuus, läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus, mikä on herättänyt tutkijoiden mielenkiintoa aihetta kohtaan. Yleisesti IFRS- raportoinnin vertailukelpoisuutta tutkivat tutkimukset toteavat IFRS-raportoinnin parantavan taloudellisen informaation vertailukelpoisuutta maiden välillä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, onko IFRS-raportoinnin vertailukelpoisuus parantunut voimassaoloaikanaan Pohjoismaissa. Tutkielmassa perehdytään kahteen IFRS-raportoinnin vertailukelpoisuuteen vaikuttavaan tekijään. IFRS-raportoinnin vertailukelpoisuuden kehitykseen vaikuttaa IFRS-säätiön kolmiportaisen rakenteen IFRS- standardien kehitystyö. Lisäksi yhtiöiden IFRS-standardien soveltamiseen vaikuttava tekijä on kansallinen institutionaalinen toimintaympäristö. Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään IFRS-raportoinnin vertailukelpoisuuden kehitystä 20 vuoden voimassaoloajaltaan Pohjoismaissa näillä aikaisemmin mainituilla kahdella vaikuttavalla tekijällä. Näiden kahden tekijän, eli IFRS-säätiön kehitystyön sekä institutionaalisen toimintaympäristön, vaikutuksia taloudellisen informaation vertailukelpoisuuteen tarkastellaan aikaisimmilla tutkimuksilla. Aikaisemmat tutkimukset IFRS-raportoinnista ja vertailukelpoisuudesta toteavat kansallisen institutionaalisen toimintaympäristön vaikuttavan kansalliseen IFRS-standardien soveltamiseen. Aikaisemmat tutkimukset käsittelevät aihetta eristä tutkimusajankohdasta kuin tässä kandidaatintutkielmassa, sillä useat aikaisemmat tutkimukset tarkastelevat vertailukelpoisuuden kehitystä ennen IFRS:n pakollista soveltamista verrattuna varhaiseen IFRS:n pakolliseen soveltamiseen. Siksi tämän tutkielman empiirisessä osassa on tarkoitus selvittä, onko pakollisen IFRS-raportoinnin vertailukelpoisuus parantunut voimassaoloaikanaan ja miten IFRS-säätiön kehitystyö sekä kansalliset institutionaaliset toimintaympäristöt ovat siihen vaikuttaneet.