Naisten rekrytointi tekniikan ja teknologian aloilla : Naishakijoiden näkemyksiin perustuva näkökulma rekrytoinnin kehittämiseen

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten rekrytointia miesvaltaisilla tekniikan ja teknologian aloilla naishakijoiden näkökulmasta ja pyritään sen avulla ymmärtämään, miten organisaatiot voisivat kehittää rekrytointiprosesseja ja -käytänteitään naisten rekrytoimiseksi. Aihe on ajankohtainen ja merkityksellinen, sillä työvoiman monimuotoisuus ja sukupuolijakaumien tasapainottaminen on tunnistettu keskeisiksi tekijöiksi niin organisaatioiden menestyksen kuin laajempien yhteiskunnallistenkin tavoitteiden näkökulmasta. Tämä heijastuu myös siihen, että naisten rekrytointi ja sukupuolidiversiteetin edistäminen on yhä yleisemmin nostettu osaksi miesvaltaisten organisaatioiden strategioita ja tavoitteita. Tästä huolimatta monimuotoisemman työvoiman rekrytointi koetaan usein edelleen käytännössä haastavaksi.

Tutkimuksen lähtökohtana on, että rekrytointi ei ole vain organisaation sisäinen prosessi, vaan monivaiheinen vuorovaikutuksellinen kokonaisuus yhdessä hakijoiden työnhaun kanssa. Hakijoista ja heidän työnhaustaan voidaan näin tunnistaa prosessimuuttujia, jotka vaikuttavat organisaation rekrytoinnin lopputuloksiin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa näistä hakijalähtöisistä tekijöistä ja prosessimuuttujista naisten kohdennetun rekrytoinnin tueksi.

Tutkimus pohjautuu tutkimusta varten luotuun rekrytointimalliin ja siinä tunnistettuihin neljään hakijalähtöiseen osa-alueeseen, joilla on vaikutusta organisaation rekrytoinnin lopputuloksiin. Näitä ovat työssä ja työnantajassa tärkeiksi koetut tekijät, hakijoiden tavoittaminen, hakijoiden päätöksenteko rekrytoinnin eri vaiheissa sekä hakijoiden kokemat haasteet työssä ja rekrytoinnissa. Tutkimus on toteutettu monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena, jossa yhdistyy määrällinen ja laadullinen aineisto. Määrällinen aineisto on analysoitu kuvailevan analyysin avulla ja laadullinen aineisto aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla.

Tulokset vahvistavat osin aiempien tutkimuksien havaintoja, mutta tuottavat myös uutta tietoa. Ikäryhmien väliset erot ovat pääosin vain suuntaa antavia, mutta tarjoavat mielenkiintoisia viiteitä jatkotutkimusta varten. Tulosten perusteella haasteita on koettu laajasti sekä työssä että rekrytoinnissa, ja ne voivat heijastua hakijoiden odotuksiin ja päätöksentekoon. Naishakijoille tärkeiksi koetut tekijät työssä ja työnantajassa rakentuvat tietyssä tärkeysjärjestyksessä. Ensin korostuvat niin sanotut pakolliset tekijät, kuten työn sisältö, palkkaus, työn ja vapaa-ajan tasapaino, kulttuuri ja turvallinen ympäristö, minkä jälkeen painoarvoa saavat muut tekijät, kuten tasa-arvon kannatus, mieluisa tiimi ja naisten näkyvyys. Valintapäätöksissä korostuvat osittain samat tekijät, mutta myös spesifimmät tekijät eri vaiheissa: hakupäätöstä ohjaa erityisesti työnantajan maine, kun taas rekrytointiprosessin edetessä ratkaisevaksi nousee koettu rekrytointikokemus. Hakijoiden tavoittamisen osalta havaitaan, että hakijat hakevat aktiivisesti tietoa työnantajasta eri lähteistä, mutta työnhaku painottuu pääosin eri kanaviin kuin muu tiedonhaku.