Rokotuskriittiset argumentaatiostrategiat terveysviestinnässä. Tarkastelussa keskustelu Rokotusinfon Facebook-sivulla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia ovat rokotuksiin kriittisesti suhtautuvien argumentaatiostrategiat pääsääntöisesti rokotusmyönteisellä terveysviestinnän kentällä. Argumentaatiostrategialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa tietoisesti tai tiedostamatta valittua sisällöistä ja keinoista koostuvaa viestintäkokonaisuutta, jolla omaa agendaa ajetaan sosiaalisen median kontekstissa. Tutkimuskohteena on argumentaatio rokotuksiin kriittisesti suhtautuvan Rokotusinfo ry:n Facebook-sivulla. Tutkimus on kuvaileva, ja aineistoa analysoidaan määrällisen sisällön erittelyn ja argumentaatioanalyysin keinoin. Argumentaatioanalyysin taustalla vaikuttaa Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan uutta retoriikkaa edustava argumentaatioteoria. Rokotusinfon tilapäivityksissä esiin nousevat keskeiset sisällölliset teemat liittyvät itse rokotteisiin, niiden aiheuttamiin todettuihin tai epäiltyihin sairauksiin ja rokottamiseen liittyviin auktoriteetteihin. Esitetyt argumentit koskevat tyypillisesti itse rokotteita ja niiden aiheuttamaksi todettuja tai epäiltyjä sairauksia, viranomaisten, lääketeollisuuden ja median toimintaa. Tutkimuksessa käytetyn argumentaatioteorian mukaan argumentaatio rakentuu yhteisten esisopimusten varaan. Rokotusinfon sivulla käytetyt esisopimukset liittyvät pääasiassa yksilön etuun, rokottamisen vaarallisuuteen sekä viranomaisten ja tieteellisen tutkimuksen epäluotettavuuteen. Rokotuskriittisessä keskustelussa argumentoidaan ”samanmielisten yhteisölle” eli erityisyleisölle. Sosiaaliselle medialle tyypillisesti Rokotusinfon Facebook-sivun seuraajat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun sivulla, mutta osallistujien määrä on suhteellisen pieni. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella rokotuskriittiset argumentaatiostrategiat nousevat sosiaalisen median kontekstista sen ominaislaatua hyödyntäen. Aineistosta eriteltiin viisi erilaista argumenttien rakentumistapaa: perinteinen argumentti, linkkiperusteinen argumentti, argumentatiivinen nosto, argumentatiivinen linkki ja kollektiivinen argumentti. Rokotuskriittisestä ajattelusta löytyy viitteitä kahdesta erilaisesta kulttuurisesta virtauksesta: yksilön autonomiaa korostavasta eettisestä individualismista ja toisaalta yhteisiä tieteellisiä totuuksia kategorisesti kieltävästä denialismista.