Johdon työsuhdeoptio ja verotus

Euroopassa ja muuallakin maailmassa ollaan finanssikriisin ja siitä seuranneen taloustaantuman johdosta alettu tarkastelemaan yritysten johdon palkitsemisjärjestelmiä ja palkkioita. Johdon ohjaus- ja valvontajärjestelmä onkin tällä hetkellä murrosvaiheessa ja suuret yritykset ovatkin ryhtyneet toimiin EU:n komission myötä omistajien ja johdon välisen intressiriidan ratkomiseksi. Useissa optioita käsittelevissä tutkimuksissa palkitsemisjärjestelmien teoreettisena perusteena pidetään päämies-agenttiteoriaa, jossa intressiriidan välttämiseksi johdon palkkiot ovat suurilta osin sidottu osakkeiden arvoon. Osakeyhtiömuoto sinällään pienentää epätietoisuutta tuottojen ja riskien jaosta sidosryhmien kesken, muttei poista itse agentuuriongelmaa. Osakkeenomistajien suorittama johdon valvonta on yksi tapa pyrkiä ratkaisemaan tämä kyseessä oleva ongelma. Toinen omistajien keino on johdon työsuhdeoptiot. Työsuhdeoptiosta saatua tuloa verotetaan ansiotulona, joten varsinkin verotuksen fiskaalisen tavoitteen kannalta valtion tulisi kannustaa yrityksiä niiden käyttämiseen. Työntekijälle ja yritykselle kuitenkin tärkeää on, että milloin työsuhdeoptiota verotetaan, miten vero määritellään ja miten veron voi suorittaa sekä voidaanko kuluja vähentää.