"Kuunnelkaa ja kuunnelkaa vielä kerran henkilöstöä" : Poliisin hallintorakenneuudistukset henkilöstön kokemana. Tarkastelussa vuosien 2009-2014 hallintorakenneuudistukset PORA I, II & III

Hallinnon uudistaminen erityisesti julkisessa toiminnassa on ollut merkittävässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa useamman viime vuosikymmenen aikana. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet niin sosiaali- ja terveysalalla, opetusalalla kuin myös poliisitoimessa. Nämä kaikki toimialat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja näkyviä, mutta yhteisenä nimittäjänä niille on myös niiden vahva julkinen rahoituspohja. Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia hallintorakenneuudistuksia ja muutoksia poliisitoimessa on tällä vuosituhannella tehty, ja tarkemmin sanottuna sitä, miten poliisin henkilöstö on muutosprosessit kokenut ja millaisia vaikutuksia muutoksilla on ollut heidän työhönsä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii John P. Kotterin 8-portainen muutosmalli. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan poliisin hallintorakenneuudistuksia, niin sanottuja PORA-uudistuksia, joita on poliisihallinnossa tehty vuosien 2009-2014 välisenä aikana yhteensä kolme. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin poliisihenkilöstölle osoitetulla kirjoituspyynnöllä. Kirjoituspyynnön osoittamisvaiheessa vastaajajoukko rajattiin kaikki PORA-uudistukset läpikäyneisiin ja kokeneisiin henkilöihin, ja saadut vastaukset analysoitiin teorialähtöisesti. Absoluuttista totuutta PORA-uudistusten vaikutuksista ei tässä tutkimuksessa selvitetä, mutta toisaalta se tuskin olisi mahdollistakaan. Poliisitoiminnan tuottavuutta tai tehokkuutta on hyvin vaikea mitata perinteisin panos-tuotos -mittarein, vaikka poliisin toimintansa tuottamiseksi tarvitsemat rahat ovatkin vaikeudetta selvitettävissä, henkilöstömenojen muodostaessa ylivoimaisesti merkittävimmän osan poliisin kustannusrakenteesta. Kirjoituspyynnöllä kerätyn aineiston analyysin tuloksena voidaan todeta henkilöstön kokemusten polisiin hallintorakenneuudistuksista keskittyvän seuraaviin kysymyksiin. Kokiko henkilöstö muutokset välttämättöminä, kuinka muutokset vaikuttivat poliisiorganisaation käytännön työhön ja poliisihenkilöstön arkeen, sekä kokiko henkilöstö heillä olleen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Lopuksi saadaan vastaus myös siihen, mitä menneistä muutoksista voitaisiin oppia, tai mitä pitäisi tehdä toisin henkilöstön näkökulmasta.