Käyttäjäyrityksen lainsäädännöllisiä velvoitteita ja niiden synty vuokratyövoiman käytössä

Suomessa ei ole yhtenäistä lakia vuokratyöstä nimenomaan käyttäjäyrityksen kannalta. Ongelmia aiheutuu siitä, että käyttäjäyritykseen ei voida suoraan soveltaa työsopimuslain säännöksiä puuttuvan työsuhdemääritelmän takia. Tutkimuksen kohteena on käyttäjäyritys. Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa kokonaiskuva käyttäjäyritykselle syntyvistä lakisääteisistä velvoitteista, kun se tekee sopimuksen vuokratyövoiman käytöstä. Vuokratyösopimus synnyttää monitahoisen suhdeverkoston. Syntyy liikesuhde vuokrausyritykseen, sitä velvoittaa työoikeudelliset normit suhteessa vuokratyöntekijään sekä lainsäädännölliset velvoitteet sen omaa henkilöstöään kohtaan. Myös viranomaistaho astuu kuvaan mukaan valvonnan muodossa. Varsinaisesta liikesopimuksen sisällöstä ei ole säädetty. Myöskään käyttäjäyrtiyksen työoikeudellisista velvoitteista suhteessa vuokratyöntekijään ei löydy montaa säädöstä työlainsäädännön puolelta. Tosiasiallisesti käyttäjäyritykselle on asetettu kuitenkin hyvinkin laajat työnantajavelvoitteet yhdenvertaisuuteen ja syrjinnän kieltoon perustuen. tutkimuksessa selvitetään, mitä nämä velvoitteet ovat ja mikä on niiden normiperusta. Tutkimus on ensisijaisesti prosessuaalinen lainopillinen tutkimus. Velvoitteiden syntytapaa ja oikeudellista perustaa etsitään. Lain materiaalista sisältöä tutkitaan sen verran kuin se on välttämätöntä aiheen kannalta. Lähteinä on käytetty oikeuskirjallisuutta, vuokratyöstä tehtyjä tutkimuksia sekä säädöksiä normihierarkian eri tasoilta tarkasteltuna. Siis varsin normatiiivnen tutkimustapa. Kauan odotetun EU:n vuokratyödirektiivin määräykset on sopeutettava kansalliseen lainsäädäntöön viimeistään vuoteen 2011 mennessä. EU-direktiivi tuo lisäyksiä ja tarkennuksia meidänkin lainsäädäntöön, minkä johdosta todennäköisesti käytäneen keskustelua siitä, onko viimein aika säätää oma laki vuokratyöstä.