Peruskoulun kurinpidon oikeudelliset ulottuvuudet

Peruskoulu on jokaiselle Suomalaiselle tuttu instituutio, joka pitää sisällään oikeudellisesti tarkasteltuna moniulotteisen ja useaan eri oikeudenalan linkittyvän toimintaympäristön. Peruskoulun sisällä tehdään hallintopäätöksiä sekä tosiasiallista hallintotoimintaa, jonka puitteissa puututaan myös oppilaiden perusoikeuksiin, sekä käytetään voimakeinoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten virassa toimiva osa koulun henkilökunnasta (opettajat, rehtorit) saattaa virkatoimea harjoittaessaan syyllistyä vastuuasemastaan johtuvat velvoitteet laiminlyödessään epävarsinaisiin laiminlyöntirikoksiin, sekä toisaalta mun tyyppisillä delikteillä täyttyviin rikoksiin syyllistymistä toimivallan rajojen ylittyessä. Tutkimusaihetta päätettäessä tiedettiin, että suuri osa edellä mainituista tapauksista jää todellisuudessa kokonaan tutkimatta tai aluehallintovirastojen, tai alempien oikeusasteiden ratkaisemiksi. Näin ollen materiaalin kerääminen kattavasti olisi tutkimuksen tyyppi huomioon ottaen hyvin työlästä. Tästä syystä tutkimus keskittyy muutamiin ylimpien laillisuusvalvojien sekä ylimpien oikeusasteiden tapauksiin, joiden pohjalta voidaan vetää yleisiä suuntaviivoja oikeista toimintatavoista eri tilanteissa. Tutkimuksen aikana erityisesti perusoikeuksien ja lasten oikeuksien rooli nousi hyvin keskeiseksi, samoin niihin tiiviisti kytkeytyvien hallinnon oikeusperiaatteiden. Erityisesti kurinpitorangaistusten sekä muiden perusoikeuksia rajaavien toimien osalta voidaan todeta, että perusoikeudet määrittävät niiden luonnetta hyvin pitkälti. Myös keskeiseksi nousi omistusoikeuden sekä liikkumisenvapauden perusoikeudet, jotka liittyvät keskeisesti siihen, mitä koulupäivän aikana oppilallla saa olla hallussaan ja miten hän saa liikkua koulupäivän aikana. Kurinpitokeinojen osalta suureksi kysymysmerkiksi nousi niiden käyttö oikeasuhtaisesti ja ennen kaikkea oikeasuhteisuuden jälkikäteinen näyttäminen ja jälki-istunnon määräämisen perusteiden läpinäkyvyyden varmistaminen. Viranomaisten velvollisuus on järjestää toimintansa hallinnon keskeisten oikeusperiaatteiden, sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Näin ollen oppilailla ja heidän vanhemmillaan tulisi olla nykyistä suurempi mahdollisuus tutustua jälki-istuntojen määräämisen periaatteisiin, erityisesti sellaisiin seikkoihin kuten; useamman rikkeen yhtäaikainen sanktiointi, teon uusimisen vaikutus sekä eri tapauksista aiemmin langetetut rangaistukset ynnä muut vastaavat seikat. Uhkatilanteet peruskoulussa voidaan jakaa tietyllä tapaa sisä- ja ulkosyntyisiin tilanteisiin. Sisäsyntyiset tilanteet johtuvat oppilaiden tai henkilökunnan toiminnasta koulupäivän aikana ulkosyntyiset taas ulkopuolisten ihmisten ja ilmiöiden aiheuttamista riskeistä. Näihin ilmiöihin reagointi on pääsääntöisesti hätävarjelun ja pakkotilatekojen kautta arvioitavaa toimintaa, johon opettajat ja rehtorit voidaan katsoa myös vastuuasemansa vuoksi velvoitetuiksi, tietyin reunaehdoin. Johtopäätöksenä perusopetuksessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, että perusoikeusrajoituksia sisältävien toimien perusteet ovat yhdenmukaiset ja avoimesti saa-tavilla. Lisäksi opettajat sekä rehtorit kohtaavaat työssään paljon tilanteita, joissa voivat syyl-listyä epävarsinaiseen laiminlyöntirikokseen. Nämä vastuuasemat myös rakentuvat myös sellaisista tekijöistä, jotka eivät suoraan johdu virkasopimuksista tai muista virkasuhteeseen liittyvistä asiakirjoista, vaan rikoslaista.