Henkilöviittaukset teoksen Liian paksu perhoseksi dialogissa

Tässä tutkielmassa analysoin henkilöviittauksia Sisko Istanmäen romaanin Liian paksu perhoseksi dialogissa. Analyysin pohjana käytän Valma Yli-Vakkurin (1986) teoriaa suomen kieliopillisten muotojen toissijaisesta käytöstä henkilöviittausten osalta, jota olen täydentänyt niillä tuloksilla, joita on saatu tutkittaessa nykyproosan, tieteellisten tekstien, keskustelutilanteiden ja murreaineistojen henkilöviittauksia. Puheenvuorojen henkilöviittaustavoista voidaan tehdä päätelmiä puhetilanteen muodollisuusasteesta, osanottajien asemasta sosiaalisessa hierarkiassa ja roolihierarkiassa sekä keskustelijoiden välisestä sosiaalis-emotionaalisesta etäisyydestä. Tavoitteenani on selvittää, miten kirjailija operoi henkilöviitteisyydellä rakentaessaan henkilöiden välisiä suhteita. Analysoin myös päähenkilöiden roolien muodostumista henkilöviittausten valossa ja syvennän kehyskertomuksen välittämää kuvaa henkilöiden välisistä suhteista. Kirjailija rakentaa henkilöiden roolit ja suhteet vahvasti henkilöviittausten varaan. Teoksen henkilöviittaustavoissa on havaittavissa pysyviä muutoksia kertomuksen olosuhteiden muutumisen myötä, mutta myös tilapäistä vaihtelua tavanomaisista poikkeavissa puhetilanteissa. Henkilöviittausten avulla välittyvät nyanssit henkilöiden välisiä suhteita kuvattaessa tarkemmin kuin muilla kielellisillä keinoilla.