Zur Sprache des Pesäpallo-Spiels in Deutschland

Tutkielman aiheena on Suomen kansallispelin pesäpallon siirtyminen Saksaan ja erityisesti pelin terminologian siirtäminen saksan kieleen. Tutkimusaineistona on saksankielinen pesäpallon sääntökirja, kaksi pesäpallosanastoa sekä kolme saksankielistä pesäpalloa käsittelevää lehtiartikkelia. Teoriaosassa kerrotaan pesäpallopelin synnystä Suomessa ja sen leviämisestä maailmalle, erityisesti Saksaan. Lisäksi tarkastellaan urheilukielen esiintymismuotoja sekä urhei-lusanaston käyttötapoja. Myös sanaston lainautumisen syyt, tavat ja muodot esitellään. Empiirisessä osassa on tavoitteena antaa kattava kuva saksalaisesta pesäpallokielestä, jota kuvataan eri tekstityyppien kautta. Koska koko peli ja sen käsitteet on lainattu suomen kielestä, painottuu lainasanojen osuus tutkimusosassa. Lainasanat on luokiteltu leksikaalisiin ja semanttisiin lainoihin. Lisäksi tarkastellaan saksalaiseen pesäpallokie-leen muista kielistä ja urheilulajeista lainattua sanastoa. Tutkimustuloksista käy ilmi, että saksan kieleen on lainattu suomen kielestä erityisesti pelin keskeistä terminologiaa. Nämä vierassanat esiintyvät varsinkin pelin sääntökirjassa. Sanoille on annettu saksankielisiä sukuja ja joissain tapauksissa niitä on yritetty myös taivuttaa. Termejä joudutaan selittämään saksaksi, jolloin niiden käyttö tekstissä tekee sen vaikealukuiseksi. Sanojen suvut eivät ole vakiintuneita. Joillakin termeillä on useita synonyymisiä muotoja. Vieraan, vakiintumattoman terminologian opettelu pelin sinänsä monimutkaisten sääntöjen ohella vaatii pelin harrastajilta suurta vaivannäköä. Sanastoa voitaisiin helposti lainata Baseball-pelistä tai muista pallopeleistä, mutta suomalaisen terminologian säilyttämiseen vaikuttaa kuitenkin ilmeisesti se, että myös Saksassa halutaan säilyttää pelin suomalainen eksotiikka ja sen mukanaan tuomat kulttuuriyhteydet.