Älysopimusten sopimusoikeudellinen arviointi
Ladataan...
703.22 KB
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Sopimukset ovat merkittävä osa sekä liiketoimintaa, että koko yhteiskuntaa. Ne ovat jo pitkään luoneet pohjaa koko taloudelliselle toiminnalle. Sopimusvapaus ja sopimussitovuus toimivat sopimusoikeuden perustana, sekä samalla myös sopimustulkinnan lähtökohtana. Teknologisen kehityksen myötä saatavilla on yhä enemmän teknologiaa, joka on muovannut nykypäivän liiketoimintaa ja vaihdantaa. Yksi näistä teknologisista innovaatioista on lohkoketju. Tämän teknologian mukana on noussut uudelleen esiin älysopimuksen käsite, jolla viitataan tässä yhteydessä lohkoketjuteknologiaan perustuvaan ohjelmaan, joka mahdollistaa arvoa sisältävien kohteiden automaattisen vaihdannan ennalta määritettyjen ehtojen avulla. Älysopimusten erityispiirteenä on niiden automaattinen täytäntöönpano ja suojaus väärinkäytöksiltä, sen ehdot kirjoitetaan koodiksi lohkoketjuun, ja määriteltyjen ehtojen täytyttyä ja varmistuttua, tietokone suorittaa sopimustoiminnon.
Vielä varsin tuoreena ilmiönä älysopimukset eivät kuitenkaan ole vakituinen osa sopimusoikeutta, eikä niiden oikeudellisesta asemasta ole muodostunut yhtenäistä käsitystä. Tutkielmassa perehdyn älysopimuksen ja lohkoketjun toimintalogiikkaan ja pintapuolisesti myös teknisiin käsitteisiin, sekä sopimusoikeuden perusperiaatteisiin, jotta saamme raamit älysopimuksen sitovuuden arvioinnille. Tarkastelun näkökulma tulee olemaan oikeustieteellinen ja liiketaloudellinen.
Tässä kandidaatintutkielmassa varsinaisena tutkimusongelmana selvitän älysopimusten asemaa sitovana sopimuksena sopimusoikeuden ja sen periaatteiden, lähdekirjallisuuden, sekä EU:n datasäädöksen perusteella. Tarkastelen älysopimusten haasteita, ja pohdin niiden luomia sopimusoikeudellisia kysymyksiä.
Contracts constitute a significant part of both business and society as a whole. They have long formed the foundation for all economic activity. Freedom of contract and the binding nature of contracts serve as the basis of contract law, as well as the starting point for contractual interpretation. Technological development has made increasingly more technology available, technology that has shaped today's business and exchange. One of these technological innovations is blockchain. Alongside this technology, the concept of the smart contract has re-emerged, referring in this context to a program based on blockchain technology that enables the automatic exchange of items containing value through predetermined conditions. A distinctive feature of smart contracts is their automatic enforcement and protection against misuse: their terms are written as code onto the blockchain, and once the specified conditions are met and verified, the computer executes the contractual action.
However, as a still fairly recent phenomenon, smart contracts have not become an established part of contract law, and no unified understanding of their legal status has yet formed. In this thesis, I examine the operational logic of smart contracts and blockchain, and superficially also the relevant technical concepts, as well as the fundamental principles of contract law, in order to establish a framework for assessing the binding nature of smart contracts. The perspective of the analysis will be both legal and business economic.
The actual research problem addressed in this bachelor's thesis is to determine the status of smart contracts as binding contracts on the basis of contract law and its principles, source literature, and the EU Data Act. I examine the challenges posed by smart contracts and consider the contract law questions they raise.