Rahapolitiikan vaikutus reaalipalkkoihin Euroopassa: Vertailu Suomen, Saksan ja Ruotsin välillä normaalin ja epätavanomaisen rahapolitiikan kausina
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tutkielma tarkastelee rahapolitiikan vaikutuksia reaalipalkkakehitykseen Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Valituista maista kaksi ensimmäistä ovat osa euroaluetta ja viimeksi mainittu edustaa itsenäistä rahapolitiikkaa harjoittavaa taloutta. Lähtökohtana tutkimukselle on kysymys siitä, miten rahapolitiikan muutokset välittyvät työmarkkinoille erityisesti palkkojen näkökulmasta, sekä onko vaikutuksilla eroa eri maiden ja rahapoliittisten ympäristöjen välillä. Analyysi keskittyy vertailemaan tätä aihetta normaalin ja epätavanomaisen rahapolitiikan kausien välillä.
Uuskeynesiläinen makroteoria toimii tutkielman teoreettisen viitekehyksen perustana, jossa keskeisimpänä ovat nimelliset jäykkyydet, Phillipsin käyrä sekä työmarkkinoiden tasapainoa kuvaava WS-PS-kehikko. Nämä toimivat teoreettisena lähestymistapana rahapolitiikan vaikutuskanaville, joiden kautta korkojen muutokset vaikuttavat talouden kokonaiskysyntään, työllisyyteen ja lopulta palkkakehitykseen. Avoimen talouden näkökulma on olennainen osa teoriaa, jossa valuuttakurssilla on keskeinen merkitys rahapolitiikan välittymisessä palkkoihin.
Tutkielman empiirinen osio on toteutettu vektorimuotoisen autoregressiivisen mallin avulla. Se mahdollistaa useiden makrotaloudellisten muuttujien välisen dynamiikan tarkastelun ilman vahvoja ennakko-oletuksia kausaalisuhteista. Datana on käytetty neljännesvuosittaista aineistoa, joka sisältää reaalipalkat, inflaation, markkinakoron sekä työttömyysasteen. Rahapolitiikan shokkien vaikutuksia tarkastellaan impulssivastefunktioiden kautta, joka mahdollistaa yksittäisten muutosten vaikutusten tarkastelun reaalipalkkoihin ajan kuluessa.
Tulokset viittaavat rahapolitiikan vaikutusten reaalipalkkoihin olevan pääosin epäsuoria sekä suhteellisen vaimeita ja viiveellisiä. Palkat reagoivat hitaammin kuin muut makrotalouden muuttujat, mikä on toisaalta yhdenmukaista nimellisten jäykkyyksien kanssa. Maiden välisiä eroja havaitaan vasteiden dynamiikassa. Tämä viittaa siihen, että rahapolitiikan vaikutukset riippuvat talouden rakenteesta, avoimuudesta ja institutionaalisista tekijöistä. Lisäksi on havaittavissa, että epätavanomaisen rahapolitiikan aikana vaikutusmekanismit eroavat tavanomaisesta korkopolitiikasta, minkä voidaan tulkita heijastavan muutoksia rahapolitiikan välittymiskanavissa.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan varovaisesti tulkita, ettei rahapolitiikka vaikuta reaalipalkkoihin suoraan. Sen sijaan vaikutukset välittyvät useiden makrotaloudellisten kanavien kautta ja riippuvat talouden ympäristöstä. Tulokset myös korostavat työmarkkinoiden jäykkyyksien sekä talouden avoimuuden merkitystä rahapolitiikan vaikutusten kannalta. Lisäksi ne viittaavat siihen, että rahapolitiikan rooli palkkakehityksen ohjaamisessa on rajallinen verrattuna muihin talouspolitiikan osa-alueisiin.