Demokratian legitimiteetti ja toimintakyky kompleksisessa toimintaympäristössä : Edustuksellisen demokratian haasteet ja Sveitsin valinnainen kansanäänestys liittovaltiotasolla
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan millaisia haasteita demokratia kohtaa
toimintakyvyn ja legitimiteetin näkökulmasta. Tavoitteena on luoda tutkimusaineiston
johdattamana kattava kokonaiskuva edustuksellisen demokratian haasteista ja suoran
demokratian vaikutuksista Sveitsin valinnaisen kansanäänestyksen viitekehyksestä.
Kokonaiskuvan hahmottamiseksi tutkielma jäsennetään kahteen tutkimuskysymykseen.
Kysymyksiä tarkastellaan legitimiteetin, toimintakyvyn ja kompleksisuuden teoreettisten
linssien avulla (1) Miten kompleksisuus haastaa edustuksellisen demokratian legitimiteettiä ja
toimintakykyä sekä (2) Millä tavoin Sveitsin valinnainen kansanäänestys vastaa näihin
haasteisiin. Demokraattisesti hallittujen instituutioiden rapautuminen ja toisaalta
maailmanlaajuinen kehitys kohti autokratiaa vaikuttavat ajankohtaisuudellaan tutkielman
tematiikkaan.
Tutkielma toteutetaan kartoittavana kirjallisuuskatsauksena, jota täsmentää deskriptiivinen
kvantitatiivinen taulukointi. Kirjallisuuskatsaus osoittautuu laadukkaaksi
tutkimusmenetelmäksi, koska tutkimuskysymys on luonteeltaan pääosin käsitteellinen.
Aineistona käytetään vertaisarvioitua demokratia- ja kompleksisuustutkimusta, Sveitsin
poliittisen järjestelmän tutkimuskirjallisuutta ja tilastoja sekä sveitsiläisiä ja kansainvälisiä
oikeudellisia lähteitä, kuten perustuslakitekstejä. Aineisto on jäsennetty temaattisesti
tutkimuskysymyslähtöisesti, minkä tarkoituksena on tuottaa käsitteellinen analyysi
tutkimuskysymysten pohjalta. Tutkielmassa tarkastellaan ilmiön empiirisiä vaikutuksia niukasti.
Myöskään Sveitsin suoraan demokratiamalliin ei syvennytä valinnaista kansanäänestystä
laajemmin.
Edustuksellinen demokratia kohtaa kompleksisuuden lisääntyessä yhä useampia haasteita.
Tutkielman perusteella kompleksisuus heikentää toimintakykyä, koska se lisää keskeisesti
episteemistä epävarmuutta sekä päätöksenteon iteratiivisuutta. Toimintakyvyn heikentyessä
myös legitimiteetin ulottuvuuksien välinen jännite herkistyy, kun osallistuminen ja
hyväksyttävyyden kasvu ei välttämättä takaakaan tuloksellisuuden parantumista. Sveitsin
valinnaisen kansanäänestyksen vahvuudet voivat korostua panos- ja prosessilegitimiteetin
ulottuvuuksissa, mikäli ennakoivuus luo kansalaisille tosiasiallisen kontrollikanavan ja lisää
päätöksentekijöiden kompromissihakuisuutta. Toisaalta valinnainen kansanäänestys voi
näyttäytyä myös toimintakykyä heikentävänä tekijänä, mikäli se hidastaa
päätöksentekoprosesseja kompleksisissa kysymyksissä. Tulokset perustelevat jatkotutkimuksen
tarpeen ja puoltavat tutkimuskysymysten laajempaa empiiristä tarkastelua.
