Value creation in leveraged buyouts : Empirical evidence from the operational performance of Finnish LBOs (2010-2024)
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
This thesis investigates the effects of Finnish leveraged buyouts (LBOs) on the post-acquisition operational performance of acquired companies, based a sample of 52 Finnish LBO transactions completed between 2010 and 2024. The thesis seeks to provide empirical evidence on the impact of LBOs on target companies' operating performance during the private equity firm's ownership period, comparing these results with those of a control group of non-LBO companies using a difference-in-differences (DiD) estimation. The study measures operational performance changes across five key dimensions: (i) sales growth, (ii) profitability margins, (iii) capital efficiency, (iv) working capital and (v) the number of personnel. The purpose of this thesis is to evaluate the extent to which LBOs influence operational performance relative to the peer group and to improve understanding of the key drivers of post-buyout value creation strategies of Finnish PE sponsors.
Existing academic research on the impact of buyouts on company-level operational performance has predominantly focused on U.S. companies, with samples typically comprising larger firms and a higher proportion of public-to-private LBOs. This thesis contributes to the literature by providing evidence from a country-specific sample of Finnish LBOs and by examining a comprehensive set of company-level performance metrics to provide a comprehensive view of the effect of PE ownership on a target company.
The findings suggests that LBOs lead to a notable and statistically significant abnormal increase in revenue growth, total and fixed assets, and headcount in each year over the first three years following the buyout. In contrast, buyout companies experience statistically significant declines in both EBIT and EBITDA margins. The overall effect on working capital remains broadly unchanged, as the cash-flow impact of higher accounts payable is offset by an increase in inventory. Taken together, the results suggest that the primary value-creation lever used by Finnish private equity sponsors has been scaling the volume and size of business operations, rather than improving operational performance.
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee suomalaisten velkavivutettujen yritysostojen (leveraged buyouts, LBO) vaikutuksia ostettujen yhtiöiden yritysoston jälkeiseen operatiiviseen suorituskykyyn 52 suomalaisen vuosina 2010–2024 toteutetun LBO-transaktion aineistolla. Tutkielman tavoitteena on tuottaa empiiristä näyttöä LBO:iden vaikutuksista kohdeyhtiöiden operatiiviseen suorituskykyyn pääomasijoittajan omistuskauden aikana. Tuloksia verrataan verrokkiryhmään, joka koostuu ei-LBO-yhtiöistä, ja vaikutuksia arvioidaan difference-in-differences (DiD) -menetelmällä. Operatiivista suorituskykyä mitataan: (i) liikevaihdon kasvulla, (ii) kannattavuusmarginaalien kehityksellä, (iii) pääoman käytön tehokkuudella, (iv) muutoksella käyttöpääomassa ja (v) muutoksella henkilöstömäärässä. Tutkielman tarkoituksena on arvioida, missä määrin LBO:t vaikuttavat operatiiviseen suorituskykyyn suhteessa verrokkiryhmään, sekä syventää ymmärrystä suomalaisiin pääomasijoittajiin liittyvien yritysoston jälkeisten arvonluontialoitteiden taustalla olevista ajureista.
Aiempi akateeminen tutkimus pääomasijoitusten vaikutuksista yritystason operatiiviseen suorituskykyyn on painottunut erityisesti yhdysvaltalaisiin yhtiöihin, joissa otokset ovat tyypillisesti koostuneet suuremmista yrityksistä ja joissa julkisiin yhtiöihin kohdistuvat (public-to-private) LBO:t ovat olleet suhteellisesti yleisempiä. Tämä tutkielma täydentää kirjallisuutta tarjoamalla tutkimustuloksia suomalaisista LBO:ista sekä tarkastelemalla kattavaa joukkoa yritystason suorituskykymittareita, jotta pääomasijoittajaomistuksen vaikutuksesta kohdeyhtiöön saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva.
Tulokset osoittavat, että LBO:t johtavat huomattavaan ja tilastollisesti merkitsevään kasvuun liikevaihdossa, taseen loppusummassa ja käyttöomaisuudessa sekä henkilöstömäärässä jokaisena vuotena yritysoston jälkeisten kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Sen sijaan buyout-yhtiöiden EBIT- ja EBITDA-marginaalit ovat heikentyneet tilastollisesti merkitsevästi. Käyttöpääoman kokonaisvaikutus säilyy kuitenkin suhteellisen muuttumattomana, sillä ostovelkojen kasvun positiivinen kassavirtavaikutus kumoutuu varastojen kasvun myötä. Kokonaisuutena tulokset viittaavat siihen, että suomalaisten pääomasijoittajien keskeisin arvonluonnin metodi on ollut keskittyminen kohdeyhtiön liiketoiminan kasvattamiseen, eikä niinkään operatiivisen tehokkuuden parantamiseen.