Johtamisosaaminen kompleksisessa terveydenhuollon organisaatiossa : Tarkastelussa hoitoalan ammattilehdet
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Terveydenhuollon kenttä näyttäytyy kompleksisena ympäristönä useiden toimijoiden, toiminnan tasojen ja moninaisen, jatkuvasti sähköistyvän vuorovaikutuksen kautta. Lisäksi säästöpaineet muokkaavat yksiköitä jatkuvasti erilaisiin yhteisöihin. Kompleksisuuden koetaan lisääntyneen sote-alalla ja jatkuvan muutoksen myötä myös vaatimukset johtamisosaamiselle muuttuvat. Tässä tutkielmassa käsitellään nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia hoitotyön lähiesihenkilötason johtamisosaamiselle ja johtamisosaamisen merkitystä kompleksisissa terveydenhuollon organisaatioissa, sekä siitä käytävää keskustelua ammattilehtien tasolla. Työn tarkoitus on kiinnittää huomiota nykypäivän hoitotyön johtajien osaamistarpeisiin ja ajantasaisuuteen sekä tulevaisuuden haasteisiin. Teoreettisena viitekehyksenä on kompleksisuusajattelu.
Tutkielman aineisto koostuu 169 hoitoalan ammattilehtien numerosta vuosilta 2020–2025. Ammattilehtiä edustavat Tehy-, SuPer- ja Sairaanhoitaja-lehdet. Aineistosta poimittiin 117 sisäänottokriteerit täyttävää, terveydenhuollon johtamisosaamista käsittelevää artikkelia. Johtamisosaamisen osaamisluokat koottiin abduktiivisella päättelyllä eli teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa kokonaisuuteen vaikuttivat sekä aineisto että tutkimuskirjallisuuden edustajaksi valikoitunut Spanosin ja muiden (2024) kirjallisuuskatsaus. Ammattilehdet valikoituivat aineistoksi tuomaan esiin etulinjan hoitotyön johtajien näkökulmaa, joka Spanosin ja muiden (2024) tutkimuksessa koettiin jääneen vähäiseksi. Spanosin ja muiden (2024) kirjallisuuskatsauksessa korostuivat johtajan kyvykkyys innovointiin ja adaptiivisuuteen, viestintään ja yhteistyöhön, itsensä kehittämiseen ja itsetietoisuuteen sekä kuluttajayhteistyöhön sekä sen puolustamiseen. Ammattilehdissä korostuivat etenkin viestintä- ja yhteistyötaidot sekä innovointi ja adaptiivisuus. Ammattilehdistä nousi teorialähtöisten luokkien rinnalle uusiksi osaamisluokiksi kyvykkyys työyhteisön hyvinvoinnin tukemiseen, eettinen osaaminen, operatiivinen johtaminen sekä strategiset taidot.
Johtamisosaamista käsiteltiin ammattilehdissä pitkälti henkilökunnalle näkyvän toiminnan kautta, mikä oli odotettavaa, sillä lehtien lukijakunta koostuu pääasiassa rivityöntekijöistä. Lehdestä ja ajankohdasta riippuen johtamisosaamista käsiteltiin usein yhteistyöjohtamisen näkökulmasta ja johtajien substanssiosaaminen ja hyvän johtamisen vaikutus työhyvinvointiin korostuivat. Osassa lehdistä peräänkuulutettiin johtamisosaamisen kansallista valvontaa ja ohjaamista. Johtamisosaamista käsiteltiin myös negatiivisesta näkökulmasta esimerkiksi oikeusjuttujen kautta, tai alalta lähtevien haastatteluissa, joissa käsiteltiin huonoja kokemuksia terveydenhuollon johtajista. Näitä johtamisosaamista teemana tai ”huonoa johtamista” käsitteleviä artikkeleita päätyi työhön analysoitavaksi yhteensä 72 kappaletta. Useissa sisällöissä käytiin myös läpi, miten vuorovaikutuksen kannalta haastavat piirteet voivat näkyä johtajissa ja miten työyhteisössä tulisi toimia tällaisissa tilanteissa.