Suomen ja Kiinan kahdenväliset suhteet sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän muutoksessa
Ladataan...
374.31 KB
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Nykyinen kansainvälinen järjestys on murrospisteessä. Sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään, jonka keskiössä ovat Yhdistyneet kansakunnat ja sen peruskirja, kohdistuu merkittävää painetta. Kansainvälinen järjestys on siirtymässä Yhdysvaltojen johtamasta yksinapaisuudesta suurvaltakilpailun määrittämään moninapaiseen järjestykseen. Kiina on noussut Yhdysvaltoja haastavaksi taloudelliseksi, sotilaalliseksi ja teknologiseksi suurvallaksi. Kiina pyrkii muovaamaan sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää omia intressejään paremmin palvelevaksi samalla, kun Venäjä horjuttaa sääntöpohjaista järjestelmää Ukrainaan kohdistamallaan hyökkäyssodalla ja Yhdysvallat aktiivisesti kyseenalaistaa vuosikymmeniä vallinneen kansainvälisen järjestyksen arvoa.
Tämä tutkielma tarkastelee, miten sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän muutos vaikuttaa Suomen ja Kiinan kahdenvälisiin suhteisiin. Tutkielman menetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään kansainvälisten suhteiden valtavirtateorioihin kuuluvia liberaalia institutionalismia ja realismia. Sääntöpohjaiseen järjestykseen kohdistuva paine 2020-luvun puolivälissä korostaa aiheen ajankohtaisuutta ja tarvetta ymmärtää muutosta, joka heijastuu laajalti suomalaiseen yhteiskuntaan ja julkisen hallinnon toimintaympäristöön. Suomen suhtautumista sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja Kiinaan tarkastellaan erityisesti valtioneuvoston vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kautta.
Tutkielman johtopäätöksenä on se, että Suomen ja Kiinan kahdenvälisiä suhteita eivät enää määrittele ensisijaisesti toisiaan kunnioittavat historialliset suhteet tai taloudellinen yhteistyö. Sen sijaan suhteita haastaa yhä voimakkaampi paine sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän muutoksesta sekä ristiriita Suomen tavoitteesta sen säilyttämiseen ja Kiinan pyrkimyksestä järjestelmän muovaamiseen. Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteessa tapahtuvat muutokset voivat myös nostaa Suomelle tarpeen etsiä uusia käytännönläheisiä yhteistyön muotoja Kiinan kanssa. Tutkielma osoittaa, että Suomi pyrkii sovittamaan yhteen pienen valtion tarpeen puolustaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää samalla, kun se sovittaa muuttuvaa suhdettaan Kiinaan.