Force majeure -ehdon puuttumisen vaikutukset ja sopimusehtojen tuomat haasteet

Tiivistelmä: Tutkielmassa pohditaan force majeure -ehdon puuttumisen vaikutusta sopimukseen ja sen tulkintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ylivoimaiseen esteeseen voidaan vedota sopimusoikeudellisesti silloin, kun sopimuksesta puuttuu tätä koskeva ehto. Tutkimuskysymykseen pyritään löytämään vastaus kansallisen kauppalain, kansainvälisen kauppalain (CISG), oikeuskirjallisuuden sekä oikeuskäytännön avulla. Lisäksi tarkastellaan sopimustulkinnan ja sopimuksen täydentämisen merkitystä force majeure -tilanteiden arvioinnissa. Erityistä huomiota kiinnitetään vakioehtojen rooliin, riskinjakotulkintaan sekä kohtuullisuus- ja lojaliteettiperiaatteiden vaikutukseen silloin, kun force majeure -ehto puuttuu. Tavoitteena on selvittää, miten osapuolten sopimustahto, sopimuksen konteksti ja riskinjako vaikuttavat vastuun jakautumiseen. Tutkielman keskeinen havainto on, että force majeure -ehdon puuttuminen ei estä ylivoimaiseen esteeseen vetoamista, mutta heikentää merkittävästi siihen vetoavan osapuolen oikeudellista asemaa. Tällöin vastuunjako ja vapautumisen edellytykset määräytyvät pääosin tapauskohtaisen sopimustulkinnan, oikeusperiaatteiden ja taustasääntelyn perusteella. Tutkielma osoittaa, että force majeure -lauseke toimii ensisijaisesti riskinhallinnan välineenä, ja sen puuttuminen lisää oikeudellista epävarmuutta ja kohdistaa riskin erityisesti sopimuksen laatijaan. Johtopäätöksenä todetaan, että force majeure -ehtojen huolellinen kirjaaminen on keskeinen keino ennakoida ja hallita ylivoimaisiin esteisiin liittyviä sopimusoikeudellisia riskejä. Epäselvissä tilanteissa joudutaan tulkitsemaan sopimusta ja käyttämään vakioehtoja.