Generatiivinen tekoäly osana viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten sosiaalisen median sisällöntuotantoa

Generatiivisen tekoälyn läpimurto ja nopea kehitys ovat käynnistäneet uudenlaisen aikakauden sisällön tuottamisessa. Tekoälyn käyttö on paitsi yleistynyt viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten keskuudessa, myös muokannut sisällöntuotannon käytäntöjä ja toimintatapoja. Ihmisen ja teknologian välisen yhteistyön kehittyessä on entistä tärkeämpää tarkastella tekoälyn käyttöä ja siihen liittyviä kokemuksia työelämälähtöisen tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten näkemyksiä ja asenteita generatiivisen tekoälyn käytöstä sosiaalisen median sisällöntuotannossa. Sosiaalinen media nähtiin erityisen kiinnostavana sovelluskohteena, sillä sinne tuotettu sisältö on luonteeltaan multimodaalista ja koostuu tekstistä, kuvista, äänestä ja videoista. Sosiaalinen media muodostaa keskeisen osan nykyaikaista viestintäympäristöä, jossa yritykset ja muut organisaatiot kilpailevat näkyvyydestä, ylläpitävät vuorovaikutusta ja pyrkivät vaikuttamaan yleisöihin. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena (N = 118), ja siinä hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Määrällinen aineisto koostui monivalintakysymyksistä ja Likert-asteikkoon perustuvista väittämistä, kun taas laadullinen osio muodostui avoimista kysymyksistä. Laadullisessa analyysissa hyödynnettiin tyypittelyä, jonka avulla saatiin esiin näkökulmia, jotka täydensivät määrällisiä havaintoja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että generatiivinen tekoäly on vakiintunut osaksi viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten sosiaalisen median työkäytäntöjä. Tekoälyn hyödyllisyyden koettiin kuitenkin vaihtelevan eri käyttökohteiden välillä. Tekoälyä pidettiin erityisen hyödyllisenä tekstipohjaisessa sisällöntuotannossa, jossa sen käyttö oli vakiintunut osaksi monien ammattilaisten työskentelyä. Näkyvyyden optimoinnissa tekoälyn tarjoamat hyödyt tunnistettiin, mutta sen käyttö ei ollut vielä yhtä laajaa. Sen sijaan visuaalisen ja audiovisuaalisen sisällön osalta tekoälyn hyödyllisyys koettiin toistaiseksi rajallisemmaksi. Viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten asennoituminen generatiivisen tekoälyn käyttöön oli pääosin myönteistä, ja tekoäly nähtiin ennen kaikkea työn tehostamisen ja sisällöntuotannon nopeuttamisen välineenä. Keskeinen havainto oli, että lähes kaikki vastaajat näkivät tekoälyn tuottaman sisällön vaativan tarkistusta ja viimeistelyä ennen julkaisua. Aineiston avovastauksista tehty tyypittely jäsensi vastaajat kolmeen tyyppiin: optimistisiin hyödyntäjiin, varauksellisiin käyttäjiin sekä kriittisiin käyttäjiin ja kieltäytyjiin. Enemmistö suhtautui tekoälyyn myönteisesti ja luottavaisesti. Osa suhtautui myönteisesti, mutta tasapainotteli hyötyjen ja riskien välillä. Pienellä osalla suhtautuminen oli kielteistä ja jopa torjuvaa. Kaiken kaikkiaan voitiin todeta, että ihmisen vastuulla ja ammattitaidolla on keskeinen rooli tekoälyn käytössä.