Logistik för avfallsflöden i glesbygdsområde

I projektet ”Högre återvinningsgrad, lägre utsläpp” undersöktes logistikmodeller och metoder för att öka återvinningsgraden. Projektet genomfördes i Sydösterbotten i samarbete med aktörer inom branschen. De centrala frågorna var: (1) att kartlägga nuläget för hushållsavfallsflöden, och (2) att jämföra insamlingsmodeller ur körprestationens och utsläppens perspektiv. I materialflödesanalysen visualiserades den beräknade mängden avfall från hushåll per kommun, kombinerat med uppmätt månatlig mängd brännbart avfall och separat insamlat avfall. I modelleringen av insamlingslogistiken undersöktes separationen av insamling och transport genom mellanlagring. Resultatet visade en effektiviseringspotential på 17 % i transportprestation jämfört med transport utan mellanlagring. En helt centraliserad transportmodell gav inga fördelar jämfört med decentraliserade modeller. Mängderna av separat insamlat avfall är små, och genom att planera insamlingstakten kan insamlingen genomföras effektivt med en tvåfacks insamlingsbil. Scenarier för upphandlingsområden kan byggas med klustringsteknik, och dessa områdesindelningar kan kombineras med planering av mellanlager. Återvinningspotentialen för bioavfall bedömdes vara betydande, eftersom endast 10 % av områdets insamlingspunkter omfattas av insamlingen. I framtiden kommer mängden brännbart avfall att påverkas av trycket att utöka återvinningen, vilket kan påverka riktningen för materialflöden och insamlingens effektivitet. Kierrätysaste ylös, päästöt alas -hankkeessa selvitettiin logistiikkamalleja ja keinoja kierrätysasteen nostamiseen. Hanke toteutettiin Suupohjan alueella yhdessä alan toimijoiden kanssa. Keskeiset kysymykset olivat: (1) kartoittaa kotitalousjätteiden virtojen nykytilanne, (2) vertailla keruumalleja ajosuoritteen ja päästöjen näkökulmasta. Materiaalivirta-analyysissä visualisoitiin laskennallinen jätemäärä kotitalouksista kunnittain ja tähän yhdistettiin mitattu kuukausitason poltettavien jätteiden määrä ja erilliskerättävät jätteet. Keruulogistiikan mallinnuksessa tarkasteltiin keruu- ja siirtokuljetusten eriyttämistä välivarastoinnilla. Tuloksena oli 17% tehostuspotentiaali kuljetussuoritteessa verrattuna ilman välivarastointia tapahtuvaan kuljetukseen. Kokonaan keskitetty kuljetusmalli ei tuottanut hyötyjä verrattuna hajautettuihin malleihin. Erilliskerättävissä jätteissä määrät ovat pieniä ja keruuaikataulujen rytmin suunnittelulla voidaan keruu toteuttaa tehokkaasti kaksilaatikkoisella keruuautolla. Urakka-alueisiin liittyviä skenaarioita voidaan rakentaa klusterointitekniikalla ja näihin aluejakoihin voidaan yhdistää myös välivarastojen suunnittelu. Kierrätyspotentiaalia arvioitiin biojätteiden osalta merkittäväksi, sillä alueella keruun piirissä on vain 10% alueen pisteistä. Tulevaisuudessa poltettavan jätteen määrään tulee paineita laajentaa kierrätystä ja tämä voi vaikuttaa materiaalivirtojen suuntaan ja keruun tehokkuuteen.