Korkoero, osaketuotot ja talouspoliittinen epävarmuus reaalitalouden ennakoijina : Tarkastelussa Suomen talouskasvu 2010-luvulla

Globaalien kriisien leimaamalla 2000-luvulla Suomen talouskasvu on jäänyt verrokkimaistaan jälkeen. Vaikka 2010-lukua voidaan pitää shokkien voimakkuuksien näkökulmasta vuosikymmenistä rauhallisimpana, pysyi Suomen reaalisen bruttokansantuotteen kehitys vaisuna. Samalla rahoitusmarkkinoiden epävakaus ja kansainvälinen epävarmuus ovat lisänneet tarvetta talouskasvun kehitystä ennakoivien indikaattorien tunnistamiseksi. Tarkat ja luotettavat talousennusteet ovat edellytys niin julkisen, kuin yksityisen sektorin taloudellisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, tukien resurssien kohdentamista ja toimien oikea-aikaisuutta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää tuovatko rahoitusmuuttujien ja vallitsevan epävarmuuden huomioiminen lisäarvoa Suomen talouskasvua ennustettaessa. Korkoeron käyttäytymisen on empiirisesti todettu olevan yksi parhaimmista indikaattoreista tulevalle talouskehitykselle. Myös osaketuottojen on historiallisesti havaittu ennakoivan tulevia suhdanteita verrattain hyvin niiden edustaessa eteenpäin katsovien markkinoiden tulevaisuuden näkemyksiä. Pienen avoimen talouden voidaan olettaa olevan altis suurten talouksien ja keskeisten kauppakumppanimaiden vallitsevalle poliittiselle epävarmuudelle. Empiirisessä osuudessa käytetty kvartaaliaineisto koostettiin vuosilta 2010–2019 sisältäen Suomen ja G7-maiden reaalisten bruttokansantuotteiden kasvut, korkoeron, reaaliset osaketuotot, sekä talouspoliittiset epävarmuusindeksit Yhdysvalloista, Euroopasta, Saksasta ja Ruotsista. Puolen vuoden, vuoden ja kahden vuoden talouskasvujen estimoinnit toteutettiin lineaarisella HAC-robusteilla pienimmän neliösumman menetelmällä otoksesta ennustaen. Mallien ennustetarkkuutta arvioitiin keskivirheen ja korjatun selitysasteen perusteella. Puolen vuoden kasvua selittävät parhaiten Suomen ja G7-maiden aiempi talouskasvu, vuoden kasvua rahoitusmuuttujat, ja kahden vuoden kasvua epävarmuusindeksien huomioiminen. Korkoeron ennustekyky heikkenee ja tulkinta muuttuu 2010-luvun matalien lyhyiden korkojen ympäristössä. Tulosten perusteella yksittäisten rahoitusmuuttujien ja epävarmuusindeksien avulla voidaan saada lisäarvoa tulevaa talouskasvua arvioidessa yhden ja kahden vuoden horisonteilla, mutta niiden selitysvoima vaihtelee ajanjaksoittain, ja tulkitseminen edellyttää talouden rakenteellisten muutosten huomioimista.