ESG S2 Social Responsibility and risk management within upstream value chain – Definition and implementation at Metsä Group

Vaikka kansainvälisten toimitusketjujen, alihankinnan ja globalisaation kasvu on tuonut merkittäviä hyötyjä, se on myös aiheuttanut vakavia kielteisiä vaikutuksia, kuten ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristövahinkoja. Sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kysymysten hallinnassa toimitusketjuissa on todettu merkittävä heikkous: valvonnan monimutkaisuus. CSRD, ESRS ja CSDDD ovat osa EU:n sääntelyaloitteita, joiden tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä organisaatioiden toiminnasta vaikuttaen sosiaalisiin ja ympäristöriskeihin. ESRS S2 edellyttää yrityksiä tunnistamaan, arvioimaan ja käsittelemään arvoketjun työntekijöiden sosiaalisia riskejä. Jotta yritys voi noudattaa kehittyvää sääntelyä, sillä on myös oltava käytössään riskienhallintamalli, kuten COSO ERM. Tutkimusta yritysvastuun ja huolellisuusvelvoitteen toteuttamisesta toimittajaverkostoissa, sekä riskienhallinnasta arvoketjun työntekijöihin liittyen tarvitaan lisää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka parhaat käytännöt sosiaaliseen vastuuseen ja riskeihin varautumisen osalta voidaan toteuttaa ja ottaa käyttöön siten, että ne tukevat ESRS S2 -standardin noudattamista ja parantavat arvoketjun työntekijöihin liittyvien riskien hallintaa. Metsä Groupin on noudatettava CSRD-direktiiviä ja siihen liittyviä raportointivaatimuksia. Metsä Group voidaan katsoa oikeudellisesti vastuulliseksi, mikäli toimittajien työvoima aiheuttaa vahinkoa itselleen, muille ihmisille, yritykselle tai sidosryhmille, mukaan lukien ympäristölle. Tämän vuoksi parhaiden käytäntöjen määrittely toimitusketjun työntekijöihin liittyvien riskien tunnistamiseen ja hallintaan liittyen on tärkeää. Tutkimuksen tuloksena identifioidut parhaat käytännöt näiden riskien ehkäisemistä varten voivat toimia apuna myös muille yrityksille, jotka kohtaavat vastaavia haasteita. Tutkimus pyrkii tarjoamaan arvokasta tietoa proaktiivisista riskien-hallintakäytännöistä, joita ei ole vielä laajasti käsitelty teoreettisessa kirjallisuudessa metsäalan toimitusketjun työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen laadullinen aineisto on kerätty projektityöpajojen ja -tapaamisten, neljän puolistrukturoidun haastattelun sekä virallisista lähteistä kerätyn aineiston kautta. Yksi keskeisistä havainnoista on passiivisen ja proaktiivisen riskienhallinnan käytäntöjen erottaminen toisistaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yksi keskeisistä toimitusketjun työntekijöiden ennaltaehkäisevistä riskienhallinnan käytännöistä on ulkoisen työvoiman tunnistaminen ja tarvittavan pätevyyden hallinta. Suodatin, jonka avulla voidaan tunnistaa riskialttiimmat tai haavoittuvimmat toimittajat mahdollistavat tehokkaamman riskienhallinnan, sillä arvoketjun työntekijöihin liittyvät riskit vaihtelevat esimerkiksi työn luonteen mukaan. Anonyymit kyselyt, jotka tullaan lähettämään suoraan toimittajien työntekijöille, voivat tulevaisuudessa muodostua yleiseksi tehokkaaksi riskienhallintakäytännöksi. Ne tarjoavat uuden tavan riskien ennaltaehkäisemiseen, viestintään ulkoisen työvoiman kanssa, sekä CSDDD- ja ESRS S2 -vaatimuksien noudattamiseen. Parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa ja toteutusta ei kuitenkaan ohjaa pelkästään sääntelyn noudattamisen tarve, vaan ne ovat osa laajempaa sitoutumista vastuulliseen ja eettiseen liiketoimintaan, kestävään kasvuun sekä ennakoivaan riskienhallintaan.