Weak Economic Data Raises Stock Prices? : Analysis of the impact of macroeconomic indicator releases on stock prices

This thesis examines how stock prices respond to macroeconomic indicator releases, focusing on three key variables: GDP, unemployment rate and central bank interest rate decisions. The objective is to determine whether these announcements systematically affect equity markets, and if so whether the reactions are consistent and efficient as suggested by traditional finance theories. The analysis combines theoretical aspects with empirical findings from prior literature. The results indicate that only interest rate decisions consistently move stock prices under neutral conditions, while GDP and unemployment data show mixed effects. However, when the broader economic context and investor sentiment are considered, all three indicators exhibit more systematic impact on stock returns. Importantly, the reactions are often asymmetrical: weak economic data appears to increase stock prices during expansions, but decrease them in contractions. This is attributed to shifts in investor focus: during expansions markets emphasize central bank interest rate expectations, but expectations about future corporate earnings and cash flows dominate in contractions. Moreover, it is observed that macro data seems to have stronger impact when the investor sentiment is low and when the data is particularly negative. These findings challenge the assumption of investor rationality and suggest that emotions, behavioral biases and media framing have a significant role in shaping stock market reactions to macroeconomic information. In addition, evidence of earning abnormal returns based on post- announcement drift questions the concept of market efficiency. Hence, it is clear that stock market responses to macroeconomic indicators depend heavily on the prevailing sentiment and the phase of the business cycle.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, keskeisten makrotalousindikaattorien julkistuksen vaikutusta osakkeiden hintoihin. Tutkimuksessa keskitytään bruttokansantuotteen (BKT), työttömyysasteen ja keskuspankin korkopäätöksien markkinavaikutukseen. Erityisesti tavoitteena on selvittää, vaikuttavatko nämä julkistukset säännönmukaisesti osakemarkkinoihin, ja jos vaikuttavat, onko osakekurssien reaktiot johdonmukaisia ja tehokkaita, kuten perinteiset rahoitusteoriat olettavat. Tutkielman analyysi perustuu vertailuun rahoitusteoreettisten mallien ja aiemman kirjallisuuden tarjoaman empiiriseen näytön välillä. Perustulokset viittaavat siihen, että vain ohjauskorkopäätöksillä on systemaattinen vaikutus osakekursseihin, kun taas BKT- ja työttömyysluvut aiheuttavat vain vaihtelevasti muutoksia osakkeiden hinnoissa. Kun tarkastelussa otetaan kuitenkin huomioon myös talouden yleinen tilanne ja markkinoilla vallitseva sentimentti talousindikaattoreiden julkaisuhetkellä, kaikkien kolmen indikaattorin havaitaan aiheuttavan säännönmukaisempia muutoksia osakkeiden hinnoissa. Erityinen löytö on, että osakevaluaatiot reagoivat talousindikaattorijulkistuksiin usein intuition vastaisesti ja epäsymmetrisesti. Heikot talousluvut nostavat osakekursseja talouden noususuhdanteessa, mutta laskevat niitä taantumissa. Selitys tälle on osakevaluaatioiden muutoksen taustalla olevan ajurin vaihtelu, joka puolestaan johtuu sijoittajien huomion epätasaisessa jakaantumisesta keskuspankin toimiin. Nousukausina sijoittajien huomio ja keskittyminen keskuspankin toimiin on voimakkaampaa, kun taas taantumissa sijoittajat arvioivat uuden tiedon vaikutusta yritysten tuleviin voittoihin ja kassavirtoihin. Tämän lisäksi tutkielmassa havaitaan, että makrotalousindikaattoreilla on voimakkaampi vaikutus osakemarkkinoihin silloin, kun markkinasentimentti on matala tai mikäli uutiset taloudesta ovat erityisen negatiivisia. Näin ollen tutkielman havainnot haastavat perinteisten rahoitusteorioiden oletuksen jatkuvasti rationaalisesti toimivista sijoittajista ja viittaavat siihen, että tunteet, käyttäytymisvinoumat, uutisten esittämistapa, ja konteksti vaikuttavat merkittävästi markkinareaktioihin. Lisäksi mielenkiintoinen havainto siitä, että markkinoilta on mahdollista ansaita systemaattisesti ylituottoja talousindikaattoreiden julkistusten yhteydessä kyseenalaistaa ajatuksen markkinoiden tehokkuudesta.