Miten laatukustannuksia tulisi käytännössä soveltaa? : Kirjallisuuskatsaus laatukustannusten soveltamiseen ja parhaisiin käytäntöihin

Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, että voidaanko laatukustannuksia koskevasta kirjallisuudesta havaita selkeää ja yhtenäistä parasta käytäntöä laatukustannusohjelman toteutukseen. Perusajatuksena laatukustannuksissa on huomio eri syistä johtuvien laatukustannusten merkityksen ero yritykselle, ja tästä erosta johtuva tarve erilaisiin toimenpiteisiin. Laatuvirheistä suoraan aiheutuvat kustannukset, kuten esimerkiksi romutetut tuotteet, ovat yritykselle ilmeinen hukan lähde. Samoin myös tuotteiden tarkastukseen tehtävää työtä voidaan pitää hukan lähteenä, sillä se kykenee vain tunnistamaan virheitä korjaamisen sijaan. Näitä vastoin kulut vikoja ehkäisevistä toimenpiteistä ovat perustellumpia, sillä ehkäisevät toimenpiteet kykenevät vähentämään muita kuluja. Ehkäiseviä toimenpiteitä voidaan näin ajatella tuottavampina kohteina resursseille. Laatukustannusten kirjallisuudesta ilmenee jakautumista erilaisiin koulukuntiin erityisesti sekä laatukustannusten sovelluksen laajuudesta että pohjaolettamuksista. Ensimmäinen jako koskee sitä, että tulisiko laatukustannusten arvoa pyrkiä optimoimaan mahdollisimman pienelle tasolle, vai tulisiko laatukustannuksia arvioida pelkästään toiminnan kehityksen seurantaan ja perustelemaan laadun toimien hyötyä. Tähän jakoon vahvasti myös liittyy toinen jako siitä, että kuinka laatukustannusten uskotaan käyttäytyvän. Näkemykset eroavat käyttäytymisestä sen mukaan, että onko laatukustannusten taloudellisesti tehokkain taso jollain tietyllä laatutasolla, jossa sekä vioista johtuvat, että laadun ylläpidosta johtuvat kustannukset ovat tasapainossa. Tätä vastoin toinen näkemys uskoo täydellisen laadun olevan aina tehokkain ja edullisin tilanne, ja pyrkimyksen osittaiseen laatuun olevan päämääränä väärä. Tutkielmassa havaittiin laatukustannuksien teorian pohjalta olevan haastavaa suositella yhtä käytännön sovellusta. Tarve laatukustannusten teorian yhtenäistämiselle sekä mallien soveltuvuuden rajauksille tunnistettiin.