Kansallisen kulttuurin vaikutus osallistavan budjetoinnin, johdon laskentatoimen järjestelmien ja suorituskyvyn välisiin suhteisiin

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako kansallinen kulttuuri osallistavan budjetoinnin, johdon laskentatoimen järjestelmien ja suorituskyvyn välisiin suhteisiin, kun kansallisen kulttuurin muuttujina ovat suomalaiset ja ruotsalaiset keskijohdon edustajat. Tutkielman esikuvana toimi Judy S.L. Tsuin vuonna 2001 tekemä tutkimus, kiinalaisten ja länsimaisten johtajien kulttuuri-taustan vaikutuksesta osallistavan budjetoinnin käyttöön sekä sitä kautta laskentatoimen järjestelmistä saatavan informaation käytön ja johdon suorituskyvyn välisiin suhteisiin. Tulokset osoittivat, että kulttuuritaustalla oli merkitystä. Tutkielman empiriaosassa testattu aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, jossa jokaista muuttujaa mitattiin usealla eri kysymyksellä. Tilastollinen analyysi havaintoaineistolle tehtiin usean muuttujan regressioanalyysin avulla. Teorian ja aiempien tutkimusten pohjalta muodostettiin kaksi regressiomallia, jotka sisälsivät sekä muuttujat että niiden väliset vuorovaikutustermit. Mallien tilastollisen testaamisen perusteella kansallinen kulttuuri ei suomalaisten ja ruotsalaisten johtajien tapauksessa vaikuttanut muiden muuttujien välisiin suhteisiin. Tämä oli odotettavissa, koska sekä suomalainen että ruotsalainen kulttuuri kuuluvat samaan kulttuuriryhmään, jolle on ominaista muun muassa G. Hofsteden määrittämät alhainen valtaetäisyys, yksilöllisyys ja lyhyt aikakäsitys.