Perinteisen budjetoinnin yleisyys, arvo ja kritiikki

Budjetointi on johdon ohjausjärjestelmän (management control process) kulmakivi melkein kaikissa organisaatioissa (Hansen, Otley & Van der Stede 2003a: 95). Esimerkiksi Hope & Fraser (2003b: 4, 15) on esittänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä budjetointia kohtaan ja he ehdottavatkin beyond budjetointia (Beyond Budgeting) perinteisen budjetoinnin korvaajaksi. Tutkielman keskeisin tutkimusongelma onkin, että kannattaako perinteistä budjetointia useimmissa yrityksissä kehittää vai kannattaako siitä luopua. Tutkielmassa käsitellään myös yrityksen eri tilannetekijöittäin, kannattaako yrityksen käyttää perinteistä budjettia, sitä joustavampia menetelmiä vai näitä molempia. Tutkielmassa käsiteltäviä muita aiheita ovat perinteisen budjetoinnin käyttötavat, niiden yleisyys, perinteisen budjetoinnin ja sille vaihtoehtoisten tai täydentävien menetelmien yleisyys, perinteisen budjetoinnin arvo ja kritiikki. Tutkielman tavoitteena on käsitellä kattavasti edellä mainitut aiheet aiempien suomalaisten ja ulkomaalaisten tieteellisten tutkimuksien avulla, esitellä niihin liittyvät suomalaisten yritysten budjetointia koskevat hypoteesit ja kehitellä asiakokonaisuuksiin joitain uusia teoreettisia näkökulmia. Tutkielman keskeisin tavoite on kuitenkin tutkia, voidaanko tutkielman hypoteesit hyväksyä suomalaisella aineistolla. Tutkimuksen aineisto koostuu 110 vastauksesta sähköiseen kyselylomakkeeseen, mikä lähetettiin 750:lle Suomessa toimivan yrityksen, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 50, budjetoinnista vastaavalle henkilölle. Hypoteeseja testataan muun muassa suhdelukutestillä ja Wilcoxonin järjestyssummatestillä. Tutkielman keskeisimpiä havaintoja ovat, että useimmissa yrityksissä perinteistä budjetointia käytetään laajasti eri käyttötarkoituksiin, vähintään kahdessa kolmasosassa yrityksistä käytetään perinteistä budjetointia, suurimmassa osassa yrityksistä perinteistä budjetointia käytetään enemmän kuin sille vaihtoehtoisia tai täydentäviä menetelmiä, useimmissa yrityksissä perinteisestä budjetoinnista koetaan saavan merkittävää lisäarvoa, perinteistä budjetointia kannattaa kehittää siitä luopumisen sijaan, perinteistä budjettia joustavammat menetelmät ja niiden käyttäminen yhdessä perinteisen budjetin kanssa sopeutuvat paremmin muuttuviin olosuhteisiin kuin perinteiset budjetit ja perinteinen budjetointi on ainakin jossain määrin yhteydessä strategiaan. Havainnot pätevät todennäköisesti etenkin suomalaisiin yrityksiin, mutta myös ulkomaalaisiin yrityksiin.