ERP-järjestelmän uudistamisen hyödyllisyyden käyttäjälähtöinen arviointi: Case-tutkimus
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy ERP–järjestelmäimplementoinnin vaikutusten arviointiin ja tutkimuksen aineisto saatiin yksittäisen yrityksen järjestelmäimplementoinnista. Tutkimus pohjautuu järjestelmän käyttäjäarvioiden kartoittamiseen, ja arvioinnin kohteena on ERP–järjestelmän vaikutukset sen käyttäjien työskentelyyn. Arviointi rakennettiin DeLonen ja McLeanin IS success –mallia soveltaen, perehtyen etenkin neljään dimensioon: informaation laadukkuuteen, järjestelmän laadukkuuteen, käyttäjätuen laadukkuuteen sekä nettohyötyihin. Valitun mallin soveltuminen tähän tutkimustilanteeseen testataan kolmea hypoteesia hyväksikäyttäen. Varsinaisia järjestelmän aikaansaamia vaikutuksia arvioidaan kolmen tutkimuskysymyksen pohjalta. Tutkimuskysymykset tarkastelevat eri taustatekijöiden osuutta vaikutuksien olemassaoloon sekä ilmenemismuotoon.
Tutkimuksen aineisto koottiin käyttäen sekä kysely- että haastattelumenetelmää. Kvantitatiivisen kyselyaineiston (N=37) pohjalta muodostettiin kokonaisarviot, joita myöhemmin syvennettiin haastattelemalla eri toiminnoissa työskenteleviä avainhenkilöitä (N=11). Tutkimuskysymysten pohdinta tehtiin hyväksikäyttäen perinteisiä tilastollisia tunnuslukuja, jotka yhdistettiin mahdollisuuksien mukaan haastatteluissa havaittuihin yksityiskohtaisiin seikkoihin. Hypoteesien testaus tehtiin kyselyaineiston pohjalta, käyttäen lineaarista regressiomallia.
Tutkimustulokset tukivat suurelta osin aiempaa tutkimusta aiheesta. ERP–järjestelmä oli ollut yrityksessä käytössä alle vuoden, joten implementointiprosessin voidaan katsoa olleen totutteluvaiheessa. Totutteluvaiheessa käyttäjät ovat usein kokeneet uuden järjestelmän vaikeaksi, ja tämä tutkimus tukee havaintoa. Käyttäjät arvioivat järjestelmän vaikutukset heikoiksi ja kokivat sen ennemmin hankaloittaneen työntekoa. Tutkimuksessa arvioita tarkasteltiin lisäksi eri taustatekijöitä huomioonottaen. Taustatekijöistä aiemmin käytössä olleella järjestelmällä oli eniten vaikutusta käyttäjäarvioihin; suuremman järjestelmätoimittajan ERP–järjestelmään tottuneet käyttäjät olivat muita kriittisempiä arvioissaan. Valittu arviointimalli sai tukea tutkimuksessa ja sen voidaan katsoa soveltuneen tähän tutkimukseen, hypoteeseista kaksi kolmesta oli tilastollisesti merkitseviä.