Sisäisen viestinnän onnistuminen aluehallinnon uudistamishankkeen toteuduttua

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää viestinnän onnistumista aluehallinnon uudistamishankkeen toteuduttua vuoden 2010 jälkeen. Tutkimuksen kohteena ovat Helsingin, Turun, Vaasan ja Seinäjoen ELY-keskusten työntekijät sekä heidän kokemuksensa viestinnästä. Vuoden 2010 alusta toteutui aluehallinnon uudistamishankkeen toteutumisvaihe, jolloin toimintansa aloittivat kuusi aluehallintovirastoa (AVI) sekä 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY). Nämä korvasivat aiemmat TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot. Kyselylomakkeen avulla tutkittiin viestinnän onnistumista kolmesta eri näkökulmasta: viestintätyytyväisyyden, viestinnän sujuvuuden ja viestien muistettavuuden näkökulmasta. Nämä kolme tekijää vaikuttavat erikseen sekä yhdessä viestinnän onnistumiseen ja edelleen työn onnistumiseen, viihtyvyyteen ja työympäristön mukavuuteen. Tutki-mukseen vastasi 333 työntekijää: 111 Helsingistä, 102 Turusta, 60 Vaasasta, 34 Seinäjoelta, sekä 15 muilta paikkakunnilta. Viestintä vaikuttaa siihen, miten muutos koetaan ja miten muutoksen jälkeen jatketaan normaalia työrytmiä. Viestintää ei siis pitäisi vähentää muutoksen jo toteuduttua, vaan se on yhtä tärkeää silloinkin. Aluehallinnon muutosvaiheessa tehty tutkimus (Mäki 2010) osoitti, miten viestintä ei ollut työntekijöiden toiveiden mukaista ja uudistus koettiin muun muassa negatiiviseksi. Tämän tutkimuksen on tarkoitus tarkastella, mitä mieltä ELY-keskusten työntekijät ovat viestinnästä nyt, kun uudistuksen toteutuksesta on kulunut lähes puolitoista vuotta. Tämän tutkimuksen tuloksena oli, että viestintä on osin onnistunutta, sillä suurin osa vastaajista on tyytyväisiä eri viestintäkanavien käyttöön, moni ottaa osaa viestinnän edistämiseen, työyhteisöjen lähiviestintä toimii ja viestintä koetaan ennen kaikkea luotettavaksi. Ongelmakohtia viestinnän onnistumisessa kuitenkin on sekä yleisesti tarkasteltuna että kaupunkikohtaisesti. Viestinnän nopeus, selkeys ja ymmärrettävyys eivät ole vieläkään toivotulla tasolla ja vastaajien mielissä on edelleen tyytymättömyys uudistushanketta kohtaan, mikä heijastuu myös viestinnän kulkuun. Lisäksi viestintä valtakunnallisella tasolla arvioidaan ainoastaan tyydyttäväksi.