Aineettoman omaisuuden vaikutus yrityksen markkina-arvoon ennen ja jälkeen IFRS-standardien käyttöönoton. Tarkastelu suomalaisista pörssiyrityksistä vuosina 2000-2010

IFRS-standardien soveltaminen eurooppalaisiin pörssiyrityksiin tuli voimaan vuonna 2005, ja sen myötä aineettoman omaisuuden ja liikearvon kirjanpidollinen käsittely muuttui merkittävästi. Standardien tavoitteena oli parantaa yritysten taseerien läpinäkyvyyttä sekä sijoittajille suunnatun informaation laatua. Aineettomasta omaisuudesta ja liikearvosta ei vuoden 2005 jälkeen tehty enää kirjanpidollisia poistoja, vaan tilalle tuli tase-erien arvonalentumistestaus. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää miten aineeton omaisuus ja sen alaskirjaukset vaikuttavat yrityksen markkina-arvoon IFRS-standardien käyttöönoton jälkeen suomalaisissa pörssiyrityksissä ja onko standardien käyttöönotto vaikuttanut aineettoman omaisuuden informatiivisuusarvoon. Aikaisemmat tutkimukset aineettoman omaisuuden vaikutuksista yrityksen markkina-arvoon juontavat juurensa jo 1900-luvun alkupuolelle, mistä johtuen myös käyvän arvon tutkimussuuntaus alkoi kehittyä jo useampia kymmeniä vuosia sitten. Aikaisemmissa tutkimuksissa keskitytään aineettoman omaisuuden ja yrityksen arvon määritykseen sekä erilaisten sen hetkisten standardien ja lainsäädännön vaikutuksiin. Vuoden 2005 jälkeen Ohlsonin modifioidun mallin avulla on tutkittu aineettoman omaisuuden ja markkina-arvon välistä yhteyttä useissa eri maissa. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että aineettomalla omaisuudella tase-eränä ei yksinään ole vaikutusta yrityksen markkina-arvoon, mutta liikearvolla sekä aineettoman omaisuuden alaskirjauksilla on siihen vahva positiivinen yhteys. Aineettoman omaisuuden tase-erän informatiivisuusarvo myös parani merkittävästi IFRS-standardien käyttöönoton jälkeen, mikä oleellisesti näkyi myös sijoittajien käyttäytymisessä.