Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus rakennusalalla: Onko lakimuutoksella saavutettu toivottuja tuloksia?

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto on vaikuttanut rakennusalan harmaan talouden vähenemiseen, verovajeeseen ja verotuloihin. Ensiksi tutkielmassa käydään läpi harmaan talouden käsitettä ja sen mittaamiseen käytettäviä erilaisia menetelmiä. Tämän jälkeen käydään läpi harmaan talouden ilmenemismuo toja Suomessa, millaisia vaikutuksia sillä on yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan kannalta sekä kat sastetaan Suomen tilannetta eri lähteistä otettujen tilastojen perusteella. Tarkemmin pureudu taan rakennusalaan ja käänteiseen arvonlisäveroon sekä sen vaikuttavuuteen. Harmaa talous nähdään rationaalisten, hyötyjä ja haittoja arvioivien yksilöiden valintana. Har maan talouden syntyyn ja kehitykseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten esimerkiksi verojen ja maksujen suuruus, veromoraali ja kiinnijäämisen riskin todennäköisyys. Erilaisista tutkimuksista ja mittauskeinoista on herännyt kysymyksiä, sillä monissa paisutellaan lukuja perusteettomasti. Koska harmaa talous vaikuttaa esimerkiksi veropoliittisesti, se on tärkeä aihe tutkittavaksi. Laki muutoksia tehdään ja on tärkeää, että niiden vaikuttavuutta seurataan. Harmaan talouden tutkiminen ja erityisesti yksittäisten lakimuutosten vaikuttavuuden tutkimi nen nähdään haastavana. Kuitenkin käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on tutkimusten perus teella vaikuttanut Suomessa alentavasti rakennusalan verovajeen määrään sekä lisännyt raken nusalalta saatavia verotuloja. Tulevaisuudessa digitalisaatioon ja automatisoituihin taloushallin nonjärjestelmiin siirtymisen nähdään parantavan viranomaisen keinoja harmaan talouden tut kimisessa ja kitkemisessä. Tätä tavoitetta tuetaan Valtioneuvoston antamassa periaatepäätök sessä, jossa esitetään kansallinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia.