Pelikentiltä ruudun ääreen – Jalkapalloilijoiden sisällöntuotanto Instagramissa

Urheilijat, jotka ovat onnistuneet rakentamaan vahvan henkilöbrändin ja edustavat selkeitä arvoja, ovat erityisen kiinnostavia yrityksille, jotka haluavat tavoittaa urheilusta kiinnostuneita kuluttajia. Henkilöbrändin merkitys ei kuitenkaan rajoitu pelkästään urheilu-uran aktiivivaiheeseen. Kun urheilija on tunnettu ja tunnistettava arvojensa, viestintänsä ja julkisuuskuvansa kautta, hänen brändinsä säilyttää tunnistettavuutensa myös urheilu-uran päättymisen jälkeen. Sosiaalisessa mediassa usein tarkastellaan omaa toimintaa muiden silmissä ja se saattaa vaikuttaa yksilön hyvinvointiin negatiivisesti. Kun yksilö vertaa omaa toimintaansa muiden toimintaan sosiaalisessa mediassa, silloin sisällön tuottaminen saattaa helposti muuttua väkinäiseksi ja omaa ääni saattaa kadota samalla. Paine onnistumisesta lisää kuormittavuuden tunnetta ja sosiaalisesta mediasta voi muodostua painolasti hyvin nopeasti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan jalkapalloilijoiden näkemyksiä keskittyen erityisesti heidän asenteisiinsa henkilöbrändin rakentamista ja hyvinvointia kohtaan sisällöntuotannon kontekstissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten jalkapalloilijat kokevat Instagramin roolin henkilöbrändäyksessä ja hyvinvoinnissa. Jalkapalloilijan päivät ovat sarjakauden aikana yleensä vahvasti rytmitettyjä ja kurinalaisia, etenkin ammattilaistasolla. Tässä tutkimuksessa keskitytään asioihin, jotka tapahtuvat jalkapallokentän ulkopuolella ja asioihin, jotka eivät liity suoraan jalkapalloammatin harjoittamiseen. Tutkielmassa keskitytään sosiaalisen median alustoista Instagramiin, sillä suomalaisten keskuudessa Instagram on yksi suosituimmista sosiaalisen median alustoista. Tutkielman aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka toteutettiin verkkomuotoisena ja se jaettiin Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäsenille. Kyselyyn vastasi 166 henkilöä. Tutkimuksessa yhdistettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä, joiden yhdistämisen tavoitteena oli muodostaa mahdollisimman kattava ymmärrys tutkimusaiheesta. Määrällisin tutkimusmenetelmin saatiin hyvä yleiskäsitys aiheesta ja laadullinen tutkimusmenetelmä puolestaan syvensi ilmiön tarkastelua tuoden esiin vastaajien kokemuksia ja näkökulmia. Kyselyyn vastanneet kokivat suurimpina motivaatiotekijöinä henkilöbrändäykselle kaupalliset yhteistyöt, lisätulot ja urakehityksen – myös uran jälkeistä elämää ajatellen. Suomalaisille jalkapalloilijoille haasteena henkilöbrändin luomiseen liittyen näyttäytyi rajallinen näkyvyys, mikä vaikeuttaa tunnettuuden kasvattamista Instagramissa. Kyselyyn vastanneet kokivat aktiivisuuden Instagramissa pääasiallisesti positiiviseksi hyvinvoinnin kannalta, erityisesti verkostoitumisen mukana tulevien mahdollisuuksien vuoksi.