Teknostressin hallintakeinoja organisaatioille : Asiantuntija- ja kehitystyössä olevien näkökulmia ja kokemuksia teknostressistä

pro gradu -tutkielma
Uwasa_2025_Tulonen_Pinja-Riikka.pdf - 794.62 KB

Kuvaus

Työelämässä vallitsee voimakas teknologiakehityksen aikakausi. Organisaatiot pyrkivät hyödyntämään teknologiaa mahdollisimman tehokkaasti toiminnassaan. Digitalisoituminen edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa sopeutumista muuttuviin teknologioihin, järjestelmiin ja työskentelytapoihin. Teknologiakehityksestä aiheutuva kuormitus ja henkilöstöön kohdistuvat vaatimukset saattavat kuormittaa yksilöä, joka ilmenee teknologian aiheuttamana stressinä, teknostressinä. Teknostressi vaikuttaa merkittävästi yksilön työhyvinvointiin, joko sitä edistäen tai haitaten. Aiemmissa tutkimuksissa on tunnistettu negatiiviselle teknostressille altistavia tekijöitä ja sen vaikutuksia yksilöön, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. On löydetty erilaisia keinoja, miten yksilöt ja organisaatiot voivat ennaltaehkäistä, vähentää ja vaikuttaa negatiiviseen teknostressiin. Positiivista teknostressiä esiintyy, kun organisaatiokulttuuri ja johtaminen ovat teknologiamyönteisiä, työssä käytettävät teknologiat, laitteet ja järjestelmät tukevat työntekoa, henkilöstöä osallistetaan teknologiakehitykseen ja kannustetaan lisäämään omaa teknologiaosaamistaan. Positiivinen teknostressi lisää työhyvinvointia, sitoutumista organisaatioon ja työn tuottavuutta. Teknostressin johtamisella on siten kaksi puolta, jotka organisaatioiden on hyvä valjastaa edukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten organisaatiot voivat vaikuttaa työntekijöiden kokemaan teknostressiin. Tarkoituksena on lisätä tietoa asiantuntija- ja kehitystyössä olevien henkilöiden kokemuksista teknostressistä. Tunnistaa parhaita käytänteitä ennaltaehkäistä ja vähentää negatiivista teknostressiä sekä edesauttaa positiivisen teknostressin esiintymistä. Tutkimus on rajattu asiantuntija- ja kehitystyötä tekeviin henkilöihin, toimialaa ja sektoria ei ole rajattu. Tutkimuksesta on rajattu pois muu työn aiheuttama stressi sekä vapaa-ajalla koettu teknostressi. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty kahdeksalta haastateltavalta ja menetelmänä on ollut yksilöteemahaastattelu. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla. Tutkimustulokset osoittavat, että asiantuntija- ja kehitystyössä koetaan negatiivista ja positiivista teknostressiä. Negatiivista teknostressiä aiheuttavat järjestelmämuutoksista, järjestelmistä, teknologiakehityksestä, johtamisesta ja organisaatiokulttuurista, tietotulvasta ja teknologian tunkeutumisesta johtuvat tekijät. Negatiivista teknostressiä lievitetään erilaisin selviytymisstrategioin. Positiivista teknostressiä koetaan, kun teknologia sujuvoittaa työntekoa, teknologiakehityksestä, onnistumisista, omasta osaamisesta, tekoälyn hyödyntämisestä ja kiinnostuksesta teknologioihin. Organisaatioilta odotetaan teknologiakehitysmyönteistä johtamista ja organisaatiokulttuuria, henkilöstön osallistamista ja kuuntelua, mahdollisuutta kouluttautua ja kehittää omaa osaamistaan, hyviä ohjeistuksia ja viestintää sekä teknologioita, järjestelmiä ja laitteita, jotka sujuvoittavat työn tekoa.

URI

DOI

Emojulkaisu

ISBN

ISSN

Aihealue

OKM-julkaisutyyppi