Työn veto- ja pitovoimatekijöiden strateginen johtaminen : Tarkastelussa hyvinvointialueiden strategiadokumentit

Tämän tutkielman taustalla on hyvinvointialueiden viime vuosien alueellisesti vaihteleva sosiaali- ja terveysalan työvoimapula. Työn veto- ja pitovoimatekijöiden edistäminen on yksi keino lisätä henkilöstön saatavuutta ja houkuttelevuutta alan töihin. Työn veto- ja pitovoimatekijöiden avulla pyritään vaikuttamaan alan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen sekä heidän työssä viihtymiseensä ja siinä pysymiseen mahdollisimman pitkään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja sen laadun näkökulmasta riittävien ammattitaitoisten resurssien turvaaminen on tärkeää. Tämän tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja selkeyttää sosiaali- ja terveysalan työn veto- ja pitovoimatekijöitä sekä strategisen johtamisen keinoja edistää niitä. Tutkielmassa muodostetaan neljän hyvinvointialueen eli Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Keski-Suomen hyvinvointialueen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Kainuun hyvinvointi- alueen valmiiden, saatavilla oleviin strategiadokumenttien (n=9) perusteella kuva työn veto- ja pitovoimatekijöistä ja niiden strategisen johtamisen edistämisen keinoista. Tutkielmassa myös kuvataan, millaisia eroja työn veto- ja pitovoimatekijöissä ja niiden strategisen johtamisessa on valituilla hyvinvointialueilla. Tutkielman menetelmänä toimii laadullisen tutkimuksen dokumenttianalyysi. Tutkielmassa käsitellään sosiaali- ja terveysalan työn veto- ja pitovoimatekijöitä, strategista johtamista sekä strategioita, mitkä muodostavat tämä tutkielman viitekehyksen. Tutkielmassa edetään teoreettisen kirjallisuuskatsauksen ja keskeisten käsitteiden avaamisen kautta tarkastelemaan hyvinvointi- alueiden julkisia aineistoja eli strategiadokumentteja. Niitä analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla päätyen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Tulokset osoittavat, että valittujen hyvinvointialueiden työn veto- ja pitovoimatekijät ovat sisäisinä tekijöinä työhyvinvointi, ulkoisina tekijöinä ympäristö sekä rakenteellisina tekijöinä johtaminen, ammattitaidon tukeminen, rekrytointi, palkitseminen, työolot ja työnantajakuva. Strategisen johtamisen keinot, jotka edistävät työn veto- ja pitovoimatekijöitä, kuvataan valittujen hyvinvointialueiden strategiadokumenteissa henkilöstön johtamisen, organisaation johtamisen ja johtajien johtamisen strategisen johtamisen keinojen kautta. Hyvinvointialojen työn veto- ja pitovoimatekijät vaativat strategista johtamisosaamista ja organisaation laaja-alaista tuntemista. Tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointialojen strategiasuunnittelussa ja johtajien strategisen johtamisen koulutuksessa, kun tavoitteena on edistää organisaation työn veto- ja pitovoimatekijöitä.